Hevoset

Luolamiesraivo vaanii väsyneen, nälkäisen ja yksinäisen liskoaivoissa – hevosyrittäjille suunnatussa seminaarissa annettiin avaimia uupumiskierteen katkaisemiseen

Itsesuojeluvaisto ja terve itsekkyys voivat pelastaa täydelliseltä uupumiselta.
Paula Harmaala
Kaksi loppuunpalamista kokenut Susann Fagerström auttaa nykyään muita hevosihmisiä Mind Riders -yrityksensä kautta. Kuvassa mukana villakoiraystävä Lordi.

Kyselytutkimusten mukaan hevosyrittäjät pakertavat usein yksinään pitkiä päiviä. Huolet yksin kantavalle, itseään fyysisille äärirajoille rasittavalle ja oman hyvinvointinsa unohtavalle käy huonosti; hän uupuu ja voi sairastua.

Yksi loppuun palaneista on entinen ratsastuskoulu Poni-Haan yrittäjä Susann ”Suski” Fagerström. Nykyään hän auttaa hevosihmisiä Mind Riders-yrityksensä kautta.

Fagerström puhui tiistaina yrittäjän hyvinvoinnista, uupumisen merkeistä ja jaksamisen keinoista hevosyrittäjille suunnatussa TTS:n Hevoset ja työ -hankkeen webinaarissa.

”Jokaiselle tulee aikoja, jolloin voi tarvita apua. Itse paloin niin pahasti loppuun, että jouduin suljetulle osastolle psykoottisessa tilassa”, Fagerström kertoo.

Fagerströmillä oli 50 hevosta, kymmenen työntekijää ja liki 700 asiakasta viikossa. Hän toteaa, että itsesuojeluvaisto petti kuormittavassa tilanteessa. Liian vähän unta, epäsäännölliset ja -terveelliset ruokailut sekä kyvyttömyys delegoida tehtäviä johtivat sairastumiseen ja sen jälkeen uusiin elämänarvoihin.

”Me hevosihmiset ollaan niin kovapäisiä, että pitää käydä lähellä kuolemaa, ennen kuin alkaa tehdä elämälleen jotain. Tällä alalla yrittäjä tekee liikaa tallissa ja hevosten hyväksi, mutta liian vähän oman hyvinvointinsa, perheensä ja muiden perusasioiden eteen.”

Fagerströmin tarina sai kahden burnoutin jälkeen onnellisen käänteen. Alkoi opiskelu mielenhallinnan parissa ja 2014 Fagerströmin äidin 70-luvulla perustama Poni-Haka vaihtoi omistajaa.

Fagerström toteaa, että ammatti-ihmisten lisäksi hevoset ovat kouluttaneet häntä todella paljon mielenhallinnassa.

”Olen oppinut, ettei aggressiivisia tunteita kannata päästää valloilleen. Hevosten kanssa toimiessa oppii käsittelemään omaa mieltään.”

”Lapsena pelkäsin äitiä, joka oli koko ajan stressaantunut, nälkäinen ja kiukkuinen. Nyt ymmärrän, miksi hän oli sellainen kuin oli”, Fagerström sanoo ja alkaa kertoa mekanismeista, jotka ohjaavat käyttäytymistämme.

Murtuminen tai selviytyminen alkaa aivoista. Fagerström kertoo, että ihmisen vanhin aivojen osa on liskoaivot. Nälkäisenä, väsyneenä ja yksinäisenä liskoaivoissa heräävät primitiiviset raivoreaktiot, luolamiesraivo.

”Ihmiselle perusasioita ovat riittävä uni, hyvä ravitsemus ja sosiaaliset kontaktit. Näiden pitää olla kunnossa, jotta ihminen selviytyy”, Fagerström selittää.

Limbinen järjestelmä, joka ihmiselle evoluutiossa kehittyi seuraavana, sisältää tunnereaktiot, heimoajattelun ja muutosuhan tuntemisen.

”Ihminen kokee muutoksen vaistomaisesti uhkana. Minunkin piti melkein kuolla, ennen kuin tajusin, että muutos on välttämätön.”

Kehittynein aivojen osa on etuaivolohko, jossa asuvat myötätunto, unelmat, visiot, luovuus ja viisaus.

”On tärkeä pitää huolta etuaivolohkosta. Primitiivireaktiot saa estettyä viiden H:n menetelmällä, jonka opin Marika Borgilta”, Fagerström vinkkaa.

Borg kouluttanut useita vuosikymmeniä elämänhallintaa positiivisen psykologian keinoin ja kirjoittanut aihepiiristä useita tietokirjoja.

Kielteisyyden kierre ajatuksissa on hälytysmerkki, jonka ohittamisen seuraus on usein masennus. Tila voi johtaa vakavaan sairastumiseen, mikäli omaa energiaa ei onnistu muuttamaan positiivisemmaksi.

”Tarkkaile hälytysmerkkejä itsessäsi. Jos ”ei voisi vähempää kiinnostaa” -olotila jatkuu pitkään, on aika hakea apua, jos omat toimet eivät riitä”, Fagerström sanoo.

Luennon lopuksi Fagerströmiltä kysytään, mitä neuvoja hän antaisi sille Susannille, joka oli ennen burnoutia.

”Itsestä huolehtiminen on ihan numero ykkönen! Jos et sitä tee, ei mikään muukaan onnistu. Itselläni ei vuosia sitten ollut itsesuojeluvaistoa; en osannut mennä nukkumaan ja hoitaa syömispuolta. Jouduin opettelemaan terveen itsekkyyden nelikymppisenä. Yksin en olisi pärjännyt, minulla on ollut paljon mentoreita ja muuta apua”, Fagerström muistelee.

Lue myös:

Työhyvinvointipsykiatri ja hevosmies Elmo Niskasaari: "Hevosammattilaisten työssä jaksamisen Pandoran lipas on avattava"

Raviyrittäjyys on kova laji – jaksamisesta aletaan puhua onneksi ääneen

Vierasblogi: Mikä on hevosihmisen arvo?

Opas talliyrittäjille: "Hyvinvoivat työntekijät ovat sitoutuneita työhönsä ja työpaikkaansa"

Selviytymisen viisi H:ta

  • Näillä lasket stressitasoa, estät primitiivireaktiot ja avaat yhteyden etuaivolohkosi viisaisiin, toimiviin ajatuksiin.
  • Hengitä syvään muutama kerta ennen kuin reagoit.
  • Hymyile, elimistösi alkaa kahdessa minuutissa erittää mielihyväendorfiineja.
  • Huomio hyvään: se, mihin keskityt, kasvaa hyvässä tai pahassa.
  • Hyväksy se, että on asioita, joille et voi mitään.
  • Hiljenny: jo kolmen minuutin hiljentyminen laskee stressitasoasi.
MT Hevoset
Lue lisää

Tämä rakkaus ei sammu: 45 vuotta erilaista toimintaa hevosten kanssa "ja olen yhä ihan yhtä hulluna niihin"

Raviyrittäjyys on kova laji – jaksamisesta aletaan puhua onneksi ääneen

”Kyselyjä on kyllä tullut alkuvuodesta yllättävänkin mukavasti ympäri Suomea, lähinnä varsoja on tarjottu opetukseen" – Mari Leinoselle kynnys ryhtyä yrittäjäksi ei ollut korkea

Tuore hevosyrittäjä haluaa kannustaa – "Ei jokaisen tarvitse olla kilparatsastaja, on paljon muitakin tavoitteita"

MT Hevoset