Jakautunut tilanne Hevosopiston henkilöstön sisällä nyt aiempaa selvempi – henkilöstötutkimus todistaa enemmistön tyytyväisyyttä, 16 henkeä teki kantelun työsuojelusta

Hevosopiston alueella sijaitsee myös useita asuinrakennuksia. Niitä aletaan myydä ulkopuolisille, jotta kiinteistömäärää saadaan purettua. Kuva: Jarno Mela

Erikoiset koukerot Hevosopiston ympärillä sen kuin jatkuvat. Torstaina tehtiin aluehallintovirastoon (Avi) kantelu, joka toimitettiin koulutusyhtiön omistajien tiedoksi jo torstaina. Se olisi kuulunut normaalien työsuojelun menettelytapojen mukaan toimittaa myös työnantajalle eli Hevosopistolle työsuojelupäällikölle Teemu Rämölle. Näin ei ole tapahtunut perjantain aikanakaan.

Sen sijaan tieto kantelusta toimitettiin Hevosurheilu-lehdelle, joka tavoitti perjantaina sen tehneen asianajajan Mika Kivikosken. Hän ei kerro kantelun sisällöstä, mutta pitää poikkeuksellisena, että sen takana on niin monta kuin 16 ihmistä.

Hevosopiston tilaama työhyvinvoinnin kysely lähti joulukuussa 90 ihmiselle, jossa oli palkattujen lisäksi mukana yrittäjiä. He työskentelevät kiinteästi opetuksen kautta yhteistyössä palkatun henkilöstön kanssa.

Opetuksen kanssa yhteistyössä toimivia yrittäjiä on MT:n tietojen mukaan selvästi alle kymmenen.

Kyselyyn jätti vastaamatta 24 henkilöä. Vastaajista neljä oli kokonaisuutena erittäin tyytymättömiä työnantajaansa.

Kantelun tekijöiden määrä on siis tästä joukosta runsas puolet, 57 prosenttia.

Teemu Rämö, joka on Hevosopiston henkilöstö- ja talousjohtaja, kertoo olleensa perjantaina yhteydessä Aviin, mutta että täsmällisiä tietoja kantelun sisällöstä ei sieltä heti saatu.

"Olemme tässä siis mediatiedon varassa", hän sanoo.

Koska tarkkaa tietoa ei ole, Rämö ei osaa arvioida, kuinka ja millä aikataululla asia etenee.

"On edelleen tärkeä muistaa, että ongelmien ilmetessä ne pitää käsitellä työpaikan omissa menettelyissä. Todennäköisesti Avikin selvittää, onko näin ollut", hän sanoo.

Hevosopisto on ollut yhteydessä Aviin pitkin syksyä ja talvea, kun syksyllä esiin tuli syytöksiä työnjohtoa kohtaan. Väitettyjen ongelmien vuoksi Hevosopisto pyysi ylimääräistä työsuojelutarkastusta tammikuussa.

"Saimme silloin kannan, että sellaista ei ollut tarpeen tehdä. Perusteluna oli, että he ovat tehneet tarkastuksia eikä niissä ole ollut puutteita prosesseissa eikä työnantajan velvoitteiden hoidossa ole ollut moitittavaa."

"Meille sopii oikein hyvin, että viranomainen tarkistaa toimintaamme", hän vielä lisää.

MT selvitti marraskuussa aluehallintovirastolta, onko Hevosopistosta tehty työsuojeluilmoituksia. Niitä ei löytynyt ainakaan kahdelta vuodelta taaksepäin. Sen sijaan Avi toimitti tiedot niistä lakisääteisistä tarkastuksista, joita oli tehty eikä niissä todettu puutteita.

Hevosopiston hallituksen teettämässä selvityksessä marraskuun lopussa myöskään työterveyshuollosta tai ammattiliitoilta ei tullut viestejä, joiden mukaan epäasiallista toimintaa olisi tapahtunut.

Taloustutkimuksen henkilöstötutkimuksen vastausprosentti oli 73. Hevosopiston henkilöstön kehitysjohtaja Hannu Järvelin pitää sitä "ihan hyvänä" suhteessa tulehtuneeseen tilanteeseen.

Järvelin on yksityinen johtamisen konsultti, joka palkattiin marraskuun lopulla hoitamaan Hevosopiston sisäistä tilannetta.

Taloustutkimuksen asiantuntijat arvioivat koosteessa, että tuloksista ei nouse esiin hälyttävää. Keskiarvo tyytyväisyyteen työnantajaa kohtaan oli 3,56, kun vertailuryhmän arvo on 3,39.

Vertailuryhmään kuuluu 389 vastaajaa koulutuksen toimialalta. Ne edustavat joko julkista tai kolmatta sektoria.

Jakautunut mieliala toki näkyy tutkimuksessa. Vastanneissa erittäin tyytyväisiä tai tyytyväisiä on 55 ja erittäin tyytymättömiä 5 prosenttia. Lisäksi oli siis vastaamattomien ryhmä, jonka syytä jättää vastaamatta ei tiedetä.

"Tulokset vahvistavat käsitystä, mikä minulla on kokonaistilanteesta. Ihmiset tuntuvat pääsääntöisesti hyväksyvän muutoksen. Kun rahaa ei ole rajattomasti ja koulutuksen järjestäminen on muuttunut huomattavasti, mukautumista vaaditaan", Järvelin summaa keskustelujaan henkilöstön kanssa.

Työpaineita on monilla, etenkin opettajat ovat lujilla. Hevosopistolla on jatkettu erilaisia toimia tilanteen kohentamiseksi. Noin kymmenen hengen ryhmässä muun muassa luonnostellaan pelisääntöjä, joihin kaikki voivat sitoutua.

Tutkimuksen tuloksia käydään läpi kevään aikana kehityskeskusteluissa.

MT uutisoi joulukuussa historian painolastista, jota toimintakulttuurista on paljastunut nykyjohdolle.

Myös Järvelin on havainnut sen keskusteluissaan. "En silti näe mitään estettä, miksei päästäisi parempaan suuntaan. Ihmiset suhtautuvat tekemiseensä kunnianhimoisesti ja innostuneesti."

Hevosopiston hallituksen puheenjohtaja Thomas Stenius pitää nykyistä tilannetta "ajojahtina" ja "järjestettynä maalittamisena".

Hän perustelee kovia sanojaan sillä, että kantelu Aviin tehtiin samaan aikaan, kun yhtiö oli esitellyt henkilöstötutkimuksen tuloksia henkilökunnalle ja tulokset antoivat kohtuullisen kuvan ongelmien kokonaislaajuudesta.

Stenius myös toistaa torstain uutisen tavoin hämmennyksensä siitä, että osa omistajista haluaa väkisin ylimääräisen yhtiökokouksen.

"Meillä on tekeillä tilinpäätös. Se valmistuu parhaimmillaan helmikuun loppuun ja helmi–maaliskuun taitteessa voidaan siis jo pitää varsinainen yhtiökokous."

Stenius tulkitsee omistajien tahtoa vaihtaa hallitus jopa niin, että nykyisen hallituksen ei haluta osoittavan talouden todellista tilannetta ja kiinteistöongelmien suuruutta.

Hevosopistosta omistaa neljänneksen valtio. Sen mielestä on tärkeämpää saada varsinainen kokous pidettyä maalikuussa ja siellä voidaan päättää mahdollisesta nykyisen hallituksen erottamisesta ja uuden valinnasta.

Hallitusneuvos Rami Sampalahti opetus- ja kulttuuriministeriöstä katsoi perjantaina Forssan Lehdessä, että ylimääräisen yhtiökokouksen vaatiminen ei ole tässä tilanteessa hyvää omistajapolitiikkaa. Perusteluna hän toteaa, että Hevosopiston hallitus on yhdeksän viime kuukauden ajan toiminut "annettujen ohjeiden mukaan".

Hevosopisto joutui yhdeksän kuukautta sitten viime keväänä tilanteeseen, että koronan vuoksi koko henkilökunta piti lomauttaa. Kesän ja syksyn mittaan alettiin purkaa kiinteistövelkaa. Sitä ei saatu käyntiin ennen kuin loppuvuodesta tuli vielä uusi pakkosopeutus eli toiset yt-neuvottelut, joista koituneita lomautuksia toteutetaan paraikaa.

Omistajista ainakin Suomen Ratsastajainliitto ei tätä valtion vetoomusta noteeraa, vaan SRL jatkaa ylimääräisen kokouksen vaatimista. Sen hallitus oli perjantaina iltapäivällä koolla.

”Pysymme joulukuussa päätetyn ylimääräisen yhtiökokousvaateen takana. Sen tarkoituksena on erottaa nykyinen Hevosopiston hallitus ja valita uusi. Ratsastajainliiton ainoa ja selkeä tavoite on saada Hevosopisto kestävälle tielle”, vaatii puheenjohtaja Marjukka Manninen tiedotteessa.

Uutista päivitettiin kello 18:34 SRL:n kokouksen lausumalla.

Forssan Lehti: Kuohunta Hevosopistolla ei laannu – 16 työntekijää jätti ryhmäkantelun epäasiallisesta kohtelusta

Lue myös:

Uutistausta: Onko Hevosopiston umpisolmu jo mahdoton avata?

Sekava tilanne Hevosopiston ympärillä jatkuu – henkilöstötutkimus antaa myönteistä signaalia mutta johto saa lukea uutisista kantelusta aviin

Ensin jakautui Hevosopiston henkilökunta, nyt myös omistajat – MT:n kysely: Omistajaohjauksesta kirjattu linja vain valtiolla

Hevosopiston johto ja omistajat kokoustivat torstaina yli kolme tuntia – vaatimuksia erityistilintarkastuksesta ja ylimääräisestä yhtiökokouksesta ei hallituksen puheenjohtajan mukaan tehty

• Aluehallintoviraston neuvot työolosuhteissa esiintyviin ongelmiin:
• *ensin yhteys esimieheen ja työsuojeluvaltuutettuun.
• *jos työnantaja ei ryhdy toimiin, puutteesta tai epäkohdasta voi ilmoittaa nimettömänä Aviin.
• * jos asia koskee omaa työsuhdetta kuten esimerkiksi koettua epäasiallista kohtelua tai kuormittumista, valvontapyyntö tulee kuitenkin tehdä kirjallisesti omalla nimellä.
• Myös ammattiliitto ja työpaikan luottamusmies auttavat niitä, jotka ovat järjestäytyneet.
• lähde: Aluehallintovirasto