Vihreä teknologia ja vanha elinkeino törmäyskurssilla – akkuvalmistajat etsivät malmeja poronhoitoalueelta - Kotimaa - Maaseudun Tulevaisuus
Kotimaa

Vihreä teknologia ja vanha elinkeino törmäyskurssilla – akkuvalmistajat etsivät malmeja poronhoitoalueelta

Sähköautojen määrän voimakas lisääntyminen on aiheuttanut tarpeen myös akkujen valmistuksen lisäämiseen. Valmistukseen tarvittavia mineraaleja etsitään myös poronhoitoalueelta – eikä ongelmitta.
Kimmo Haimi
Poronhoidon ja kaivostoiminnan harjoittamista rinnakkain samalla alueella ei saamelaisten keskuudessa pidetä mahdollisena.

Aiheesta kirjoittava The Barents Observer viittaa kansainvälisen energiajärjestö IAEA:n raporttiin, jonka mukaan sähköajoneuvojen maailmanlaajuinen määrä nousee kymmenessä vuodessa 116 miljoonaan. Tänä vuonna sähköautoja arvioidaan myytävän 1,7 miljoonaa.

Ajoneuvojen akkujen valmistukseen tarvitaan nikkeliä, kuparia, vanadiinia ja kobolttia. Kaikkia näitä mineraaleja esiintyy Pohjois-Skandinaviassa, Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) selvitysten perusteella myös Suomen Lapissa.

Metallien hinnat ovat nikkeliä lukuun ottamatta nousussa. Niinpä kaivosyhtiöt tutkivat innokkaasti uusia alueita. Suomessa malminetsintäluvat ja valtaukset keskittyvät Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin luettelon perusteella lähinnä Lappiin.

Ongelmatonta vihreän teknologia edistäminen ei kuitenkaan ole.

”Poronhoidon ja kaivostoiminnan harjoittaminen rinnakkain samalla alueella ei ole mahdollista”, enontekiöläinen Minna Näkkäläjärvi sanoo The Barents Observerille.

Hän perustelee kantaansa sillä, että porojen laidunmaat ja muuttoreitit vaihtelevat vuodesta toiseen luonnonoloista riippuen.

”Kyse ei ole vain työstä. Poro kuuluu kulttuuriimme ja elämäntyylimme”, Näkkäläjärvi sanoo peläten, että saamelaiset perinteet katoavat, jos poronhoito katoaa.

Arviot Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä asuvien saamelaisten määrästä vaihtelevat 50 000 ja 100 000 välillä. Arvioiden suuri ero johtuu saamelaisuuden tunnusmerkkien eroista. Tunnusmerkkeihin kuuluvat kieli, kansallinen tai kulttuurinen samaistuminen sekä perinteisten saamelaiselinkeinojen harjoittaminen.

Suomessa saamelaisia on noin 10 000 ja heistä saamea äidinkielenään puhuu noin 3 000. Alle 10-vuotiaista saamelaisista 75 prosenttia asuu saamelaisalueen - Enontekiö, Inari ja Utsjoki sekä Lapin paliskunnan alue Sodankylässä - ulkopuolella.

Lue lisää

Norjan suurin tuulivoimapuisto vastatuulessa - poronhoitajat viemässä oikeuteen

Malminetsijät kartoittivat luontoa viime vuonna 2,6 miljoonalla eurolla

Lapin Kansa: Ylitorniolla on jaossa yli 10 000 euroa ilmaista rahaa – malminetsintään liittyvät maanomistajakorvaukset odottavat ottajiansa

Käsivarren paliskunta järkyttyi Akkermanin varausilmoituksesta – toteutuessaan "tuhoaa Erkunan siidan poronhoidon totaalisesti"