Kotimaa

Kymmenet tuhannet suomalaiset ovat ongelmissa digipelaamisen kanssa – mobiilipelaamisen suosion kasvu lisännyt riskiä ongelmiin

Peliongelmat kehittyvät tyypillisesti muiden ongelmallisten tilanteiden rinnalla.
Kai Tirkkonen
Tutkimusten mukaan sillä, mitä pelejä tai millaisia pelejä pelaa, ei ole vaikutusta pelaamisen aiheuttamien ongelmien todennäköisyyteen. Toisin sanoen kännykällä pelaava henkilö voi joutua ongelmiin yhtä todennäköisesti kuin hänen konsolilla tai tietokoneella pelaava kaverinsa, mikäli taustaolosuhteet ovat identtiset.

Vaikka tarkkaa tietoa digitaalisten pelien yksilöille aiheuttamien ongelmien määrästä ei ole, koskettavat ongelmat valistuneen arvion mukaan kymmeniä tuhansia suomalaisia.

Peliongelmaisia auttavan Peluurin Restart-hankkeen hankepäällikkö Sanni Nuutisen mukaan suoraa vastausta siihen, miten merkittävä ongelma ongelmallinen digipelaaminen on, ei ole.

Tämä johtuu siitä, että näihin päiviin saakka ongelmallisen pelaamisen tutkimus on keskittynyt lähinnä rahapeliongelmiin.

Nuutinen pitää todennäköisenä sitä, että ongelmallinen pelaaminen koskettaa pelaajista pientä prosenttia.

"Tutkimusten perusteella riippuen siitä, mitä joukkoa on tutkittu ja miten sitä ongelmallisuutta on mitattu, erilaiset arviot ovat vaihdelleet alle yhden ja 10 prosentin välillä", Nuutinen sanoo.

Se, että ongelmapelaajien osuus olisi kaikista pelaajista jopa 10 prosenttia, on Nuutisen arvion mukaan epätodennäköistä.

"Tutkimuksissa, jotka näin isoa arviota esittävät, on tutkittu jo valmiiksi enemmän pelaavaa joukkoa, ja tulokset eivät ole yleistettävissä", hän huomauttaa.

Tästä huolimatta itse ongelma ei ole kuitenkaan pieni, sillä erityisesti digitaalinen pelaaminen on nykyisin niin suosittua.

Tuoreimman vuoden 2018 pelaajabarometrin mukaan digitaalisia pelejä pelaa 76 prosenttia suomalaisista. Kerran kuukaudessa tai useammin pelaavia on yhteensä 60 prosenttia.

Suomen 5,5 miljoonan väestöstä digitaalisia pelejä pelaa aktiivisesti siis noin 3,3 miljoonaa ihmistä. Jos tuosta joukosta prosentillakin on ongelmia pelaamisen kanssa, on ongelmapelaajien määrä yli 30 000.

Nuutinen muistuttaa, että nykyisin pelataan aiempaa enemmän esimerkiksi teknologian kehittymisen ansiosta. Viime vuosina on eletty erityisesti mobiilipelaamisen kukoistuskautta. Pelaamisen lisääntyminen taas antaa mahdollisuuden myös ongelmien kasvulle.

"Sitä mukaa, kun pelaajien kokonaismassa kasvaa, se pienikin prosentti, joita se ongelma koskettaa, on isompi määrä ihmisiä", hän sanoo.

Ongelmapelaajien prosenttiosuuksien lisäksi on asiantuntijan mielestä tärkeää kohdistaa huomiota myös siihen, millaisia seurauksia peleistä aiheutuu yksilöille.

"Kun ihminen tulee apua hakemaan, yleensä ne ongelmat ovat hänellä sen verran suuria, että niistä on ihan merkittävää haittaa hänen elämässään", Nuutinen kertoo.

Tutkimusten mukaan sillä, mitä pelejä tai millaisia pelejä pelaa, ei ole vaikutusta pelaamisen aiheuttamien ongelmien todennäköisyyteen. Kännykällä pelaava henkilö voi joutua ongelmiin yhtä todennäköisesti kuin hänen konsolilla tai tietokoneella pelaava kaverinsa. Toisaalta ongelmia voi aiheuttaa yhtälailla joku hidastempoinen ja oletusarvoisesti ei mitenkään koukuttava peli kuin myös nopeatempoiseksi ja erityisen koukuttavaksi suunniteltu peli.

Kymmenen vuoden ajan peliongelmaisten kanssa työskennellyt Nuutinen kertoo, että digitaalisen pelaamisen ongelmiin ja digipelaamisen rahapelaamiseen verrattuna erilaiseen palvelutarpeeseen herättiin Peluurissa todenteolla pari vuotta sitten.

"Ajatus oli, että todennäköisesti ne, jotka hakevat apua digipeliongelmiin rahapelaajien palveluista, ovat vain avuntarpeen jäävuorenhuippu", Nuutinen kertoo.

Tyypillisesti peliongelmat kehittyvät muiden ongelmallisten tilanteiden rinnalla. Taustalla saattaa olla esimerkiksi ahdistusta ja masennusta, ja näitä tuntemuksia lievitetään pelaamalla.

"Se on ihan ok niin kauan, kun se pelaaminen vain helpottaa oloa. Sellaisissa tilanteissa, joissa se ahdistus vaikka jatkuu pitkäänkin, ja siihen aina vastataan pelaamalla, se pelaaminen voi muodostaa noidankehän", hankepäällikkö sanoo.

Ongelma tässä noidankehässä on se, ettei pelaaminen lopulta autakaan ratkaisemaan näitä ahdistusta aiheuttavia ongelmia, vaan ahdistavasta elämäntilanteesta tulee ikään kuin pysyvä olotila.

"Siitä tulee toimimaton itselääkinnän keino", Nuutinen huomauttaa.

Vaikka voisi kuvitella, että peliongelmat keskittyvät nuoriin ikäluokkiin, ei asia ole aivan näin yksinkertainen.

"Ongelmia on muillakin kuin nuorilla", Nuutinen sanoo.

Nuutisen vetämän Restart-hankkeen kautta apua hakeneiden ikähaitari on parikymppisistä viisikymppisiin. Miehet ovat hakeutuneet avun piiriin naisia useammin.

"Se voi olla sellaista alkuvaiheen vääristymää", Nuutinen pohtii.

Yksi peliongelmia koskeva väärinkäsitys liittyy siihen, että niistä kärsivät lähinnä yksinäiset ihmiset. Nuutinen huomauttaa, että apua ovat hakeneet yhtälailla perheelliset ja työssä käyvät.

"Se rikkoo mielikuvaa kotiin eristäytyneestä pelaajasta", hän sanoo.

Ulkopuolinen voi havainnoida vaikkapa perheenjäsenensä tai kaverinsa käytöksessä sitä, kaventuuko hänen elämänsä pelaamisen ympärille. Jos siis elämässä ei ole muuta kuin pelaaminen, voi olla syytä huolestua.

"Jääkö sieltä ne muut ennen tärkeät asiat? Sujuuko se arki?", Nuutinen luettelee kysymyksiä, joita oman läheisen näkökulmasta kannattaa miettiä.

Sen lisäksi, että henkilöllä todella suuri osa valveillaoloajasta kuluu pelien parissa, mahdollisista ongelmista hälytysmerkki on myös esimerkiksi se, että normaaleja arkiasioita jää hoitamatta.

"Aika usein, kun perheissä riidellään pelaamisesta, riidellään juuri sen takia, että asiat eivät pidä. Sopimukset eivät pidä tai oma osuus kotitöistä ei ole hoitunut", hankepäällikkö listaa esimerkkejä.

Ongelmat voivat näkyä myös niin, että pelaajan muu hyvinvointi kärsii.

"Ei nuku tarpeeksi, vanhat kiinnostuksen kohteet jäävät tai hän eristäytyy", Nuutinen listaa esimerkkejä hälytysmerkeistä.

Toisaalta pelaamisen ongelmat heijastuvat myös tietynlaiseen läsnäoloon arjessa. Pelaaja saattaa esimerkiksi pelata kännykällä samaan aikaan, kun hän keskustelee kumppaninsa kanssa. Monesti tällaisessa tilanteessa pelaaja uskoo, ettei peli häiritse hänen läsnäoloaan.

"Se huomio kuitenkin menee sinne peliin. Sitten puoliso onkin sitä mieltä, ettei toinen ole läsnä eli kuuntele tai katso toista silmiin", Nuutinen huomauttaa.

Lopputuloksena voi olla se, että suhteessa laiminlyödyksi itsensä kokeva osapuoli ei enää halua hakeutua pelaajan kanssa kontaktiin.

"Se vuorovaikutus vähän niin kuin viilenee", Nuutinen sanoo.

Lue lisää:

"Ongelmallinen digipelaaminen on edelleen poikien juttu"

Väitös: Ruutuaika heikentää keskittymistä, pelaaminen parantaa työmuistia

Uusi sukupolvi pokemonéja villitsee – onko tässä maidontuottajan suosikki?

Lue lisää

Asiantuntija vinkkaa: Toimi näin, jos epäilet läheisesi olevan ongelmissa pelaamisen kanssa

"Ongelmallinen digipelaaminen on edelleen poikien juttu"

Peliongelmaiselle löytyy apua

Kaustisella yksi ihminen kuoli tulipalossa, toinen loukkaantui vakavasti