Kotimaa

Helsingin ja Espoon muuttotappiot historiallisia koronavuonna – nämä kunnat hyötyvät

Muuttoliike pienempien kuntien ja kaupunkien hyväksi jatkuu tänä vuonna, arvioi DMI:n asiantuntija Timo Aro.
Johannes Wiehn
Hyvät vapaa-ajanviettomahdollisuudet ja olemassa olevat palvelut houkuttelevat ihmisiä muuttamaan etäämmäs suurista kaupungeista.

Koronavuosi näyttää tuoneen Helsingille ja Espoolle historiallisen suuret tappiot kuntien välisessä nettomuutossa. Myös Vantaan nettomuutto pieneni viime vuoden 10 ensimmäisen kuukauden aikana.

Muuttoliikettä seuraava johtava asiantuntija Timo Aro konsulttiyhtiö MDI:stä toteaa, että viime vuosi oli poikkeuksellinen maan sisäisessä muuttoliikkeessä. Kun vuosina 2015–2019 aikana Helsinkiin muutti tammi–lokakuun aikana keskimäärin vajaat 3 000 henkilöä vuodessa, viime vuoden tammi-lokakuussa nettotappiota tuli parisensataa henkeä. Espoossa taas keskimääräinen noin 1 200 henkilön muuttovoitto kuihtui noin tuhannen henkilön muuttotappioksi.

"Espoo on kärsinyt poikkeuksellisen suuria muuttotappioita aiempaan verrattuna koronavuonna 2020. Helsingin muuttotappio maan sisäisessä muuttoliikkeessä olivat suuria 1980-luvulla."

Kokonaisuutena Helsingin ja Espoon väkiluku kasvaa ja on edelleen ylivoimaista Vantaan ohella muuhun maahan verrattuna, kun mukaan lasketaan maahanmuutto ja sisäinen syntyvyys.

Eniten Helsingistä ja Espoosta on muutettu Vantaalle. Silti myös Vantaan nettomuutto on pienentynyt selvästi viiden edeltävän vuoden keskiarvosta. Helsingistä ja Espoosta muutot ovat suuntautuneet erityisesti kehysalueen kuntiin kuten Järvenpäähän, Nurmijärvelle, Kirkkonummelle, Sipooseen ja Tuusulaan.

Pääkaupunkiseudulta muutetaan nyt Aron mukaan lisäksi myös läheisiin pienempiin kaupunkeihin kuten Hämeenlinnaan, Lohjalle, Raaseporiin ja Saloon.

Koko maan sisäisessä nettomuutossa suurin voittaja on ollut Tampere. Myös muun muassa Oulu, Kuopio, Jyväskylä, Turku, Lappeenranta ja Hämeenlinna lukeutuvat maakuntakaupungeissa hyötyjiin.

"Muut suuremmat kaupungit ovat aikaisemmin kärsineet aika suuria muuttotappioita Helsingin seudulle. Koronavuonna muuttotappiot ovat selvästi vähentyneet", sanoo Aro.

Muuttoliikkeen suunnanmuutoksesta ovat hyötyneet kuitenkin myös monet muut kunnat. Muuttovoittokuntien määrä on Aron mukaan yli kaksinkertaistunut viiteen aiempaan vuoteen verrattuna.

"Monien pienten maaseutumaisten kuntien, matkailu- ja vapaa-ajan keskittymien, tilanne on todella paljon parantunut aikaisempaan verrattuna", sanoo Aro.

Hän uskoo, että kehitys jatkuu samana myös tänä vuonna, kun koronatilanne näyttää jatkuvan. Maakuntakaupunkien ja suurten kaupunkien liepeiden lisäksi maaseutumaisista kunnista hyötyvät ne, joissa on poikkeuksellisen suurta matkailun ja vapaa-ajan asumisen keskittymää. Sellaisia ovat muun muassa Puumala, Sulkava, Kittilä, Kuusamo, Kemiönsaari, Parainen, Merikarvia ja Kalajoki. Muuttamista kun helpottaa kunnissa olemassa oleva yksityinen ja monipuolinen palvelurakenne, kuten ravintolat ja vapaa-ajan palvelut.

Vielä on Aron mukaan liian aikaista arvioida, kuinka pysyvästä ilmiöstä on kyse. Etätöitä tehdään varmasti jatkossakin ja siitä voivat hyötyä muun muassa maakuntakeskusten lisäksi isot mökkipaikkakunnat.

"Aika monet ihmiset, jotka ovat viettäneet nyt paljon aikaansa mökeillä, saattavat muuttaa asumisen muodon pysyvämmäksi ja nopeuttaa aikomuksia, jotka oli ajatus tehdä myöhemmin.

Lue lisää

Pääkaupunkiseutu on kärsinyt tänä vuonna tuntuvasta maan sisäisestä muuttotappiosta – suurimmat muuttovoitot ovat maakunnissa

Muuttoliike kaupunkeihin on ollut osittain pakon sanelemaa – entistä useammalla on mahdollisuus asua ja elää väljemmin

Tarvittiin hullu visio ja puolen vuoden jäätävä remontti, kun stadilainen porukka yrityksineen muutti Köyliöön

Kun paljasjalkaiset kaupunkilaiset muuttivat Espoosta Mäntyharjulle, 15 hehtaarin maatila tuntui heti kodilta: "Kaupungissa näimme kavereita useammin, mutta ne olivat lyhyitä kohtaamisia kahvikupin äärellä"