Tällaisia taloudellisia vaikutuksia liikkumisrajoituksilla olisi: Työttömyyttä, lomautuksia, irtisanomisia ja konkurssiuhkaa
Vaikutukset näkyisivät voimakkaimmin valtiontaloudessa. Rajoitustoimet iskevät erityisesti palvelusektorille, mikä heikentää arvonlisäveron kertymää. Yritysten voittojen pieneneminen heikentäisi myös yhteisöveron tuottoa, lakiluonnoksessa todetaan.
Palvelualojen arvioidaan kärsivän liikkumisrajoituksista eniten, kuten muutoinkin koronan takia. Lehtikuva / Markku UlanderPääkaupunkiseudulle ja Turkuun kaavaillut kolmen viikon liikkumisrajoitukset supistaisivat Suomen bruttokansantuotetta noin miljardilla eurolla, sanoo finanssineuvos Jukka Railavo valtiovarainministeriöstä.
Tämä tarkoittaisi noin 0,4 prosenttia hitaampaa bruttokansantuotteen kasvua vuonna 2021. Sen seurauksena julkisen talouden rahoitusasema heikkenisi karkeasti arvioituna noin 0,2 prosenttia suhteessa bkt:hen eli 0,5 miljardilla eurolla ennustettuun verrattuna.
Myös julkisen talouden velkasuhde nousisi 0,4 prosenttiyksikköä korkeammalle tasolle kuin on ennustettu.
Liikkumisrajoitukset kasvattaisivat työttömyyttä, pidentäisivät lomautusten kestoa, rakennetyöttömyyden uhka kasvaisi, konkurssiriskit lisääntyisivät ja verotulot pienenisivät, arvioidaan hallituksen esityksessä.
Lisäksi lomautusten ja työttömyyden lisääntyessä palkoista kerätyt verotulot supistuvat ennustettuun nähden ja työttömyysmenot kasvavat.
Myös kuntien verotulot heikkenisivät. Lisäksi Kelan maksamien etuuksien, kuten asumistuen ja toimeentulotuen, menot kasvaisivat
Vaikutusten arvioinnissa on paljon epävarmuuksia, ja rajoitusten kerrannaisvaikutuksia on vaikea arvioida.
Liikkumisrajoitusten vaikutukset vaihtelisivat arvioiden mukaan suuresti toimialan mukaan. Palvelualojen arvioidaan kärsivän liikkumisrajoituksista eniten, kuten muutoinkin koronan takia. Pahimmin kärsineet alat ovat olleet taiteet, viihde ja virkistys, kuljetus ja varastointi sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta. Monien palvelualojen toiminta keskeytyisi käytännössä liikkumisrajoitusten vuoksi.
Liikkumisrajoitusten aikana asiakkaita ei myöskään lähtökohtaisesti olisi ravintoloilla, hotelleilla ja erilaisilla henkilökohtaista palvelua tarjoavilla yrityksillä, luonnoksessa sanotaan.
Liikkumisrajoitusten uudet vaikutukset osuisivat erikoiskauppaan ja henkilökohtaista palvelua tarjoaviin yrityksiin eli kampaamoihin ja kauneudenhoitopalveluihin.
Vaatteiden, urheiluvälineiden ja muiden tavaroiden erikoiskauppa työllistää Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa yhteensä 13 900 työntekijää. Turun alueella erikoiskaupan ala työllistää noin 1 700 työntekijää
Henkilökohtaista palvelua tarjoavia yrityksiä on Helsingin, Espoon ja Vantaan alueella yhteensä noin 4 000, ja yritykset työllistävät noin 3 300 työntekijää. Turun alueella vastaavia yrityksiä on noin 750, ja ne työllistävät noin 650 työntekijää.
Lue lisää:
Vuokramökille meno on liikkumisrajoitusten myötä kiellettyä
16,6 prosenttia suomalaisista on saanut koronarokotteen – tarkista tästä kuntasi rokotustilanne
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
