Kotimaa

"Ruotsissa eläimiä jää junien alle hämmentävän paljon" – hirviä kuolee naapurimaan radoilla vuodessa yli tuhat, Suomessa 75

Eläinten kannat ja laaja rataverkko selittävät onnettomuuksien suurta määrä Ruotsissa. Junakolareista aiheutuu kustannuksia konevikojen ja myöhästymisien vuoksi.
Timo Filpus
Ruotsin suurempi hirvikanta ja laajempi rataverkko selittävät junien yliajamien hirvien määrää. Se on Suomeen verrattuna noin 16-kertainen.

Kahdeksan vuoden aikana Ruotsissa on jäänyt junien alle 618 merikotkaa, 19 sutta, 18 848 metsäkaurista, 9 949 hirveä ja 9 911 poroa, Ruotsin yleisradioyhtiö SVT kertoo artikkelissaan.

Maassa raportoidaan 70 000–80 000 yliajettua eläintä teillä ja rautateillä vuosittain. Ruotsin liikenneviraston mukaan todellinen lukumäärä on vielä 15–20 prosenttia suurempi. Yliajoista aiheutuu noin 900 miljoonan euron kustannukset.

"Ruotsissa eläimiä jää junien alle hämmentävän paljon", Väyläviraston johtaja Markku Nummelin kommentoi. "Ihmettelen esimerkiksi hirvien määrää, niitä jää Suomessa junan alle vuodessa huomattavasti vähemmän."

Suomessa tilastoidaan suurten villieläinten junakolarit. Peurasta alkaen tapauksia on 250–300 vuodessa.

"Keskimäärin tapauksia sattuu yksi päivässä. Porokolareissa on usein mukana useita poroja, sillä ne kulkevat talvisin aurattuja ratoja pitkin", Nummelin kertoo.

Poroja jää junan alle vuodessa keskimäärin toistasataa, hirviä noin 75 ja peuroja saman verran. Viime syksynä kolariin joutui myös yksi karhu.

Ruotsissa junan alle jää huomattava määrä myös tuotantoeläimiä. Nautoja kuoli kolareissa 744 kahdeksan vuoden aikana. Junan alle jääneiden hevosten määräksi tilastoitiin 73, lampaiden 236 ja vuohien 40.

Nummelinin mukaan tällaiset onnettomuudet ovat Suomessa äärimmäisen harvinaisia.

"Nautoja ei ole ollut radoilla ollenkaan muutamaan vuoteen", hän kuvailee.

Kolareita sattuu tyypillisesti niillä alueilla, joilla eläinten kanta on vahva. Peurakolareita tapahtuu erityisesti Hämeenlinnan ja Akaan seudulla, hirvikolareita rantaradalla. Ratojen nopeuksilla ei ole kolareihin juuri vaikutusta.

"Porokolareita tapahtuu tietenkin poronhoitoalueella. Tässä saattaa olla yksi syy siihen, miksi Ruotsissa poroja jää junan alle niin paljon enemmän kuin Suomessa. Siellä poronhoitoalue on laajempi ja alkaa jo Vaasan korkeudelta", Nummelin pohtii.

Muita selittäviä syitä ovat todennäköisesti maan laajempi rataverkko ja eläinten suuremmat kannat. Ruotsissa hirvien määrän arvioidaan olevan 300 000–350 000 eläintä. Suomessa syksyn hirvijahdin jälkeen hirviä on Luken arvion mukaan noin 82 000.

Metsäkauriita on Ruotsissa noin 700 00 ja Suomessa noin 10 000.

Riista-aitoja Suomessa on ratojen varrella vähän.

"Olisi aika suuri operaatio aidata ratojen varret. Aina on vaarana, että eläin jää vahingossa jumiin aidan väärälle puolen. Riista-aitoja on lähinnä siellä, missä raide kulkee autotien rinnalla", Nummelin kertoo.

Lintujen törmäyksiä juniin ei Suomessa tilastoida. Niitä pyritään suojaamaan sähköradoilta erityisin suojauksin, joita käytetään esimerkiksi vesistöjen yhteydessä.

"Ongelmakohtiin on laitettu varoittimia eli erilaisia muovipalloja."

Junan ja auton hirvikolari eroavat yleensä täysin toisistaan. Junan törmätessä hirveen ainoa matkustajille kolarista kertova merkki on yleensä kolina, eikä esimerkiksi junan vauhti hidastu kolarista ollenkaan.

"Junan jarrutusmatka on yleensä kilometri tai vastaava. Kolarin satuttua juna pysäytetään ja veturin tilanne tarkistetaan. Tyypillisin vaurio tulee yleensä jarruletkuun. Jos se vahingoittuu, juna voi joutua seisomaan pitkäänkin", Nummelin kertoo.

Eläinkolarien kustannukset muodostuvat junien vaurioista, kolarien aiheuttamista myöhästymisistä sekä porokolarien osalta niiden omistajille maksettavista korvauksista. Radoille koituu harvoin vahinkoja.

"Jos raiteita on käytettävissä vain yksi, myöhästyttää yksi rikkoontunut juna monia muitakin", Nummelin muistuttaa.

Lue lisää

Yle uutiset: Kolme sikaa kuoli pudottuaan lietekuiluun Huittisissa

Hirvien nopea kuolema kiimatappelussa hämmentää – asiantuntija kertoo, kuinka se on mahdollista

Uroshirvien mittelö päättyi traagisesti yön pimeydessä – sarvet tarttuivat niin tiukasti yhteen, että niitä ei saatu edes taistelun jälkeen irti

Metsähallitus myöntää alueluvat ennen kuin Riistakeskus myöntää hirvenpyyntiluvat – "Metsästyspaineen arviointia auttaisi, jos kaikki paikkakuntalaisetkin seurueet hakisivat aluelupaa"