”Eutanasiaa ei tarvita koskaan”, katolinen piispa vakuuttaa ‒ hengellisten tarpeiden täyttäminen voi lievittää jopa fyysistä kipua

Raimo Goyarrola tietää, mitä on kärsimys, sillä hänen äitinsä kuoli 52-vuotiaana aggressiiviseen rintasyöpään. Kokemus ajoi hänet lääkäriksi. Kuva: Timo Heikkala

Eutanasiaa ei tarvita koskaan. Jos ihmisen saattohoidossa huolehditaan myös hengellisistä tarpeista, kärsimys voi hävitä ja tilalle voi tulla rauhaa ja jopa iloa. Näin sanoo lääkäri ja Suomen katolisen kirkon piispa Raimo Goyarrola.

Goyarrolan mukaan ihmisessä on kolme ulottuvuutta, joista pitää huolehtia lääketieteellisessä hoidossa: fyysinen, psykologinen ja hengellinen.

”Fyysisiin kipuihin ei tarvita eutanasiaa, koska siihen potilaalle voidaan antaa morfiinia tai sietämättömässä kiputilassa hänet voidaan nukuttaa. Lääkärin tehtävä on ylläpitää elämää, ei tappaa ihmisiä”, Raimo Goyarrola sanoo.

Toisaalta hän muistuttaa, että psykiatriset sairaudet, kuten masennus täytyy hoitaa ja lääkitä.

Goyarrola tekee väitöskirjaa spiritualiteetin merkityksestä palliatiivisessa hoidossa Itä-Suomen yliopistossa. Tutkimuksessa on mukana saattohoidossa olevia potilaita.

Goyarrolan mukaan hengellisyys ei ole välttämättä uskonnollisuutta. Hengellisyys voi tarkoittaa myös sitä, että ihminen löytää merkitystä elämäänsä.

”Merkityksen voi löytää uskonnosta mutta myös katsomalla valokuvia, ulkoilemalla tai pyytämällä anteeksi läheisiltään.”

Goyarrola toteaa, että potilaan kuuntelu ja hänen kanssaan puhuminen on lääke. Se voi lievittää kärsimystä ja joskus jopa fyysisiä kipuja, koska ihminen on psyko-fyysis-hengellinen kokonaisuus.

Hän sanoo, että lääkärin on tärkeä kysyä potilaalta, mitä hänelle kuuluu ja mitä potilas tarvitsee. Hoitoon voi osallistua lääkärin lisäksi esimerkiksi sairaanhoitaja ja sairaalapappi.

”Suomessa on vähän kuin vitsi määrätä Buranaa kaikkeen. Mutta lääkäreiden pitäisi kuunnella potilasta paremmin, koska joskus hoito on vain kuuntelua ja empatiaa”, Goyarrola muistuttaa.