Rasvamaksaepidemia uhkaa suomalaisia – kuulutko itse riskiryhmään?

Vyötärölihavuus on yksi rasvamaksan merkittävimmistä aiheuttajista. Kuva: Unsplash

Jopa joka neljännen suomalaisen maksa on rasvoittunut, Munuais- ja maksaliitto kertoo. Myös lapsilla ja nuorilla todetaan rasvamaksaa ja se onkin lasten yleisin maksasairaus Suomessa. Ei-alkoholiperäisen rasvamaksataudin esiintyvyys on maailmanlaajuisesti jopa 32 prosenttia.

Rasvamaksan merkittävimpiä aiheuttajia ovat ylipaino, vyötärölihavuus ja liikkumattomuus. Rasvamaksan yleisyyttä voi osaltaan selittää se, että suomalaisista aikuisista 2,5 miljoonaa on ylipainoisia. Aikuisväestön lihavuus luokitellaan painoindeksin (BMI) mukaan. Ylipainoa on, jos painoindeksi on 25 kg/m2 tai enemmän.

Rasvamaksan riskitekijöitä ovat myös aikuistyypin diabetes, lääkkeet sekä fruktoosi ja eläinrasvat. Alkoholin runsas käyttö rasvoittaa myös maksaa.

Rasvamaksa ei yleensä oireile ja se löydetään usein sattumalta terveystarkastuksessa. Rasvamaksa todetaan verikokeilla, ultraääni- tai kuvantamistutkimuksilla. Rasvamaksa on maksasolusyövän tärkein syy.

”Rasvamaksa on hyvä todeta ajoissa, jolloin sen hoitaminen on mahdollista. Joka viidennellä sairastuneella maksan rasvoittuminen voi edetä maksatulehdukseksi, joka voi johtaa maksakirroosiin ja maksasolusyöpään”, Munuais- ja maksaliiton toiminnanjohtaja Sari Högström kertoo.

Rasvamaksaa hoidetaan maltillisella laihdutuksella, liikunnalla sekä vähäkuituisten hiilihydraattien ja tyydyttyneen rasvan saannin vähentämisellä. Jos rasvamaksatauti on edennyt, voidaan tarvita lääkehoitoa ja lihavuuskirurgiaa. Joissain tapauksissa hoidoksi voidaan tarvita maksansiirto.

Rasvamaksan ennaltaehkäisyssä ja hoidossa tärkeintä ovat elintavat. Painonhallinta säännöllisen ateriarytmin ja oikeiden annoskokojen kanssa on tärkeä osa terveyttä. Munuais- ja maksaliitto suosittelee, että prosessoitujen elintarvikkeiden, kuten leikkeleiden ja valmisruokien runsasta käyttöä tulisi vähentää, sillä ne sisältävät paljon lisättyä suolaa, sokeria ja rasvaa.

Lisäksi suosituksiin kuuluu punaisen lihan kohtuullinen käyttäminen ja kasviproteiinien lisäämisen päivittäiseen ruokavalioon. Myös uni ja stressinhallinta ovat tärkeitä asioita painonhallinnassa.

Tällä viikolla vietettävän maksaviikon yhteydessä toiminnanjohtaja Sari Högström haluaa korostaa yhteiskunnallista ulottuvuutta.

”Hälyttävästi lisääntyvä rasvamaksasairaus pitää huomioida hyvinvointialueilla. Lihavuuden ehkäisyyn ja hoitoon tarvitaan yhteiskunnan toimia. Hoitamaton rasvamaksa aiheuttaa yhteiskunnalle merkittäviä kustannuksia muun muassa alentamalla sairastuneiden toiminta- ja työkykyä”, Högström sanoo.

Munuais- ja maksaliitto peräänkuuluttaa myös riittävää tiedonsaantia sekä tukea. Syyllistäminen ei auta, eikä rasvamaksaa sairastavaa tulisi jättää diagnoosin jälkeen yksin. Liiton mukaan terveydenhuollon tulisi tarjota sairastuneille matalankynnyksen palveluita elintapamuutokseen.