Metsäpalojen perässä lennetään nyt ennätystahtia – koko kesäksi varatut määrärahat on jo käytetty

Tähystyslentojen määrä on jo nyt ylittänyt edellisvuosien luvut. Kesän päättyessä lentoja on voinut kertyä jopa 2 000 tuntia, arvioi pelastusylitarkastaja Pentti Kurttila. Kuva: Jukka Pasonen

Kuiva alkukesä on lisännyt metsäpalojen riskiä. Tilanne näkyy metsäpalojen tähystyslennoilla, joiden määrä on nousemassa vuosikymmenen ennätykseen, kertoo pelastusylitarkastaja Pentti Kurttila Pohjois-Suomen aluehallintovirastosta (avi).

"Tänä vuonna on lennetty jo yli 900 tuntia. Sellaista kesää ei voi tullakaan, ettei tänä kesänä päästäisi keskiarvon yli."

Pelkästään kevään luvut ylittävät viime kesien vastaavat. Sekä 2016 että 2017 koko kesän lentojen määrä oli noin 300 ja lentotuntien noin 550.

Ennen 2010-lukua lentotuntien keskimäärä oli noin 1 700 tuntia vuodessa, Kurttila kertoo. Tämä vuosikymmen on ollut kostea, ja 2010-luvun vuosittainen keskiarvo on 900 lentotuntia.

"Lentojen määrä on varmasti 2 000 tunnin luokkaa ennen kuin tämä kesä on lopuillaan", Kurttila arvioi.

Tähystyslentoja järjestetään 25 reitillä ympäri Suomea. Lennoista vastaa Pohjois-Suomen avi, joka kilpailuttaa niiden järjestämisen koko maassa.

Pirkanmaalla ja Satakunnassa reittejä partioi osakeyhtiö, muualla maassa paikalliset lentokerhot.

Lentotahti perustuu Ilmatieteen laitoksen laatimaan metsäpaloindeksiin, joka mittaa maaston pintakerroksen kosteutta kuuden senttimetrin paksuudelta.

Indeksi lasketaan erikseen jokaiselle lentoreitille. Kun se ylittää tietyn rajan, järjestetään reitillä yksi lento päivässä ja seuraavan rajan jälkeen kaksi lentoa.

"Nyt kerhoilla riittää touhua", Kurttila sanoo. "Tällä hetkellä lennetään kahta lentoa päivittäin lähes koko Suomessa."

Maasto on nyt hyvin kuivaa ja metsäpalovaroitus on voimassa koko maassa.

"Viitisen milliä sadetta pitäisi riittää, että pudotaan varoitusrajan alle, mutta se voi kuivahtaa päivässä tai parissa uudestaan", Ilmatieteen laitoksen meteorologi Tuomo Bergman sanoo.

"Jos haluaa maaston kosteaksi, se vaatii jo parinkymmenen millin sadetta."

Lentojen ennätysmäärä näkyy myös kustannuksissa.

Vuosittain Pohjois-Suomen avi saa sisäministeriöltä puolen miljoonan euron määrärahan lentojen toteuttamiseen. Edellisinä vuosina sitä on voitu palauttaa satoja tuhansia euroja, mutta tältä kesältä määrärahat on jo kulutettu.

"Tämä on ensimmäinen kerta tällä vuosikymmenellä, kun joudumme hakemaan lisämäärärahaa", Pentti Kurttila kertoo.

Sisäministeriöissä ollaan tietoisia lisärahan tarpeesta, kertoo ohjaus- ja kehittämisjohtaja Taito Vainio ministeriön pelastusosastolta. Ensitarpeeseen lisärahoitus järjestyy osaston sisältä.

"Tällä hetkellä pystymme kyllä jatkamaan lentoja jonkin aikaa", Vainio toteaa.

"Jos keli jatkuu tällaisena, raha-asian valiokunnan pitää myöntää lisää arviomäärärahaa."

Yksittäinen lento maksaa noin 350–400 euroa riippuen siitä, missä päin maata ollaan. Etelässä hinta on hieman alhaisempi kuin pohjoisessa.

Rutiinilentojen lisäksi esimerkiksi ukonilman jälkeen voidaan myös nousta ilmaan, mikäli pelastuslaitos arvioi sen tarpeelliseksi.

2010-luvun aikana tähystyslennoilla on havaittu 626 maastopaloa, joista 244 on ollut ensihavaintoja.

Havaintojen määrä vaihtelee kuivuuden ja lentomäärien mukaan, mutta keskimäärin lennoilla on tehty 30 maastopalon ensihavaintoa kesässä.

Lisäksi lennoilla tehdään monenkertainen määrä muita savuhavaintoja.

"Maasta käsin savun lähteen paikantaminen on hidasta, epävarmaa ja huomattavasti kalliimpaa kuin nopeasti ilmasta tehty varma havainto", Kurttila sanoo.

Normaalisti tähystyslentoja järjestetään toukokuun alusta elokuun loppuun, mutta lentojaksoa voidaan aikaistaa tai jatkaa sään mukaan.

"Vuonna 2013 oli sellainen kuivuus, että lennettiin aika pitkälle syyskuuhun läntisessä Suomessa", Pentti Kurttila kertoo.

Kurttila toivoo, että ihmiset malttaisivat olla sytyttämästä tulia korkean kuivuuden vuoksi. Lisäksi hän toivoo sateita.