Valtion vanhojen metsien suojelukriteerit koskevat kaikkia Suomen vanhoja metsiä

Vanhojen metsien suojelukriteereistä on vaikea päästä yksimielisyyteen. Kuva: Sanne Katainen

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus sitoutuu ohjelmassaan suojelemaan valtion mailla jäljellä olevat luonnontilaiset vanhat metsät. Periaatteessa kirjaus on yksiselitteinen, mutta käytännössä ongelma on, että millainen on suojeltava vanha metsä. Hallitus valmistelee valtion vanhojen metsien suojelua koskevia kriteerejä eli millainen metsä pitää suojella. Ympäristöministeriöllä ja maa- ja metsätalousministeriöllä on ollut erilaiset näkemykset, millaisten kriteereiden pitää suojeltavassa metsässä täyttyä.

Ilta-Sanomille vuodettujen tietojen mukaan hallituksessa on päästy sopuun valtion vanhojen metsien kriteeristä. Viime viikolla tiedot nostivat eduskunnassa kovaa arvostelua vihreiden ja vasemmistopuolueiden taholta. Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtajan Tapani Veistolan mielestä hallitus on pettänyt isoimman ympäristösuojelulupauksensa. Metsäteollisuuden edustajat ja MTK ovat tyytyväisiä esillä olleisiin kriteereihin.

Olivat lopulliset kriteerit millaisia tahansa, keskustelu vain valtion vanhoista metsistä on vain osatotuus. Käytännössä samoja vanhan metsän kriteereitä sovelletaan kaikkiin suomalaisiin metsiin. MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola arvioi, että säätely saattaa ulottua aiottua kauemmaksi. (MT 7.6.)

Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi sanoo asian suoraan. Metsäteollisuus on koko ajan korostanut, että kriteerit eivät koske vain valtion metsiä. Ne koskevat Niemen mukaan kaikkia metsänomistajia, joilla on kriteerit täyttävää vanhaa metsää. Suojeluun on hänen mielestään varattava riittävästi rahaa, jotteivät metsänomistajat joudu tilanteeseen, jossa teollisuus ei osta puita, mutta suojelusta ei makseta korvausta.

Pakkosuojelua parempi ja käytännössä tehokkaampi keino on vapaaehtoisuuteen perustuva suojelu. Nyt ongelmana on, että vapaaehtoiseen Metso-suojeluohjelmaan tarjotaan enemmän metsiä, kuin mihin rahoitus riittää.

Monimuotoisuuden kannalta on hyvä, että Suomessa on yli 600 000 yksityistä metsänomistajaa. Heillä on metsänsä suhteen hyvin monimuotoisia tavoitteita.