Hiilipäästöjä hyvitetään esimerkiksi näin: Itsestään metsittynyt alue ei kelpaa istutusalueeksi

Karin Bienek (vas.), Ella Haapiainen ja Elina Nurminen istuttivat puita työajallaan. Salesforce-yrityksen jokainen työntekijä saa käyttää vuodessa 56 työtuntia vapaaehtoistyöhön. Kuva: Marjaana Malkamaki

Muutama viikko sitten Puuni Oy:n tieteellinen johtaja Juha Siitonen ajoi Lempäälään tarkastamaan kohteen, joka metsitettäisiin pian. Perillä odotti yllätys: noin hehtaari yhteensä 3,5 hehtaarin alueesta oli alkanut metsittyä itsestään.

Vaikka yllätys oli positiivinen, siinä oli ongelmansa. Metsänistutusala, jota Puuni myy päästöjään hyvittämään pyrkiville yrityksille, pieneni 2,5 hehtaariin.

"Kompensaation on oltava aitoa", Siitonen sanoo.

Toisin sanottuna Puuni istuttaa metsää vain sellaisille paikoille, joille sitä ei muuten synny. Yleensä entiset pellot sopivat tarkoitukseen parhaiten.

"Niissä on viljelyn jäljiltä ravinteita, joiden takia pellot menevät heinälle voimakkaasti eivätkä metsity luontaisesti vuosikymmeniin."

Kun kohde metsitetään, hiilinielu saadaan kasvuun heti eikä vuosikymmenien päästä.

Tällaisesta palvelusta kasvava määrä yrityksiä on valmiita maksamaan.

Lempäälän kunta tarjosi Puunin istutushankkeille maata Ideaparkin kylkeen rakennettavan Marjamäen teollisuusalueen laidalta. Kuva: Marjaana Malkamaki

Puunia muistuttavia palveluntarjoajia on Suomessa muitakin, mutta kenttä on toistaiseksi villi eli sitä ei säädellä ollenkaan. Kompensaatiopalveluita ostavien yritysten on hankalaa saada selville, miten niitä tarjoavat yritykset toimivat ja toimiiko jokin vastuullisemmin kuin toinen.

Puunin liiketoimintajohtaja Joona Puhakka myöntää haasteet: "Palveluiden ostaminen on hankalaa, koska aina ei tiedä, mitä rahalla tapahtuu."

Puuni on pyrkinyt tekemään toiminnastaan mahdollisimman läpinäkyvää. Jokainen sen asiakasyritys saa tietää, minne oma kompensaatiometsä istutetaan. Metsä istutetaan vasta sen jälkeen, kun kompensaatiosta on sovittu ja maksettu.

Puuni etsii kohteensa kuntien mailta. Kunnille maksetaan metsän istuttamisesta ja kaikista tulevista hoitotöistä etukäteen. Kunta sitoutuu siihen, että metsää ei päätehakata ainakaan sataan vuoteen.

Vaikka istutuksen tällä kohteella hoitavat Lempäälän kunnan palkkaamat urakoitsijat, kompensaatiopalveluita ostaneiden yritysten väki pääsee katsomaan istutustöitä ja kokeilemaan niitä itse.

"Puuta ei istuteta kuoppaan, vaan mättään päälle", Juha Siitonen neuvoi paikalle saapunutta Salesforcen väkeä. Kuva: Marjaana Malkamaki

Tiistaiaamupäivänä paikalla ahertaa parikymmenpäinen joukko Salesforcesta. Yhdysvaltalaisen ohjelmistoyrityksen Suomen-konttori sijaitsee Espoon Keilaniemessä.

Salesforce osallistuu Maailman talousfoorumin haasteeseen, jossa istutetaan biljoona puuntaimea – biljoonassa on ykkönen ja 12 nollaa – eri puolille maailmaa vuoteen 2030 mennessä. Salesforcen osuus on sata miljoonaa taimea.

"Me olemme arvo-ohjattu yhtiö, jolle hyvän tekeminen muille ja planeetalle on tärkeää", asiakkuusjohtaja Ella Haapiainen sanoo.

Linjaus näkyy Salesforcen toiminnassa muun muassa siten, että jokainen työntekijä saa käyttää vuodessa 56 tuntia työaikaa vapaaehtoistyöhön. Taimia istuttamaan tulleet kuluttavat näitä työtuntejaan.

Yrityksen Tanskan-toimisto ehti ensimmäisenä metsittämään. Suomessa hanke on Salesforcelle ensimmäinen mutta todennäköisesti ei viimeinen. Puunin käytännönläheinen toimintatapa vakuutti.

"Salesforcen istutustavoitetta ei ole jyvitetty maakohtaisesti. Jos löytyy hyvä kumppani, hanketta on helpompi viedä eteenpäin."

Puuni istuttaa taimia, jotka kestävät tulevaisuuden olosuhteita parhaiten. Havupuiden lisäksi istutusaloille laitetaan esimerkiksi rauduskoivua. Kuva: Marjaana Malkamaki

Ainakin Puunilla riittää intoa viedä asiaa eteenpäin.

"Ihmiskunnan kaksi pahinta ongelmaa ovat ilmastonmuutos ja lajikato", Siitonen toteaa.

Metsiä istuttamalla ratkotaan molempia.

Lajikatoa pyritään hidastamaan myös puulajivalinnoin. Esimerkiksi Lempäälään istutetaan rauduskoivua, mäntyä ja tervaleppää. Tervaleppää tulee alalle, jolla koivuntaimikko oli jo lähtenyt luontaiseen kasvuun. Vaikka aluetta ei myydä yrityksille kompensaatioon, Puuni halusi istuttaa myös sille toisen puulajin.

Siitosen mukaan Puuni pyrkii saamaan aikaan metsää, joka kestää tulevia olosuhteita parhaiten.

Vaikka metsää ei päätehakata sataan vuoteen, sitä harvennetaan jäljelle jäävän puuston kasvun nopeuttamiseksi ja puulajisuhteiden kehittämiseksi monimuotoiseen suuntaan.

Lue lisää:

Hiilensidonnan palveluiden joukossa yhä räikeää viherpesua – hiilikauppa tarvitsee säännöt, jotta asiakas ei maksa tyhjästä ja ilmasto hyötyy

Päästöjen hyvityspalveluita tarjoavat yritykset vaativat alalle pelisääntöjä – laadun takaavat standardit puuttuvat yhä

Idea, joka ei jättänyt Joona Puhakkaa rauhaan: Ex-uimahyppääjän yritys sitoo hiilipäästöt vähintään sadaksi vuodeksi puihin