Karhun kannanhoitosuunnitelman päivitys ja suden kannanhoitosuunnitelman viimeistely alkaisivat välittömästi. Kuva: Annamari Filpus
Suurpetotyöryhmän raportti julki: Ratkaisuna aiempaa tarkemmat kannanhoitoalueet
Työryhmä esittää, että hallituksen esitys metsästyslain muuttamisesta vietäisiin eduskuntaan alkuvuodesta 2025, jotta se ehtisi voimaan ennen ensi syksynä alkavaa metsästyskautta.
Asiantuntijatyöryhmä luovutti raporttinsa maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahille. Kuva: Jussi NukariSuurpetojen poikkeuslupakäytäntöjen kehittämiseksi työskennellyt asiantuntijatyöryhmä luovutti raporttinsa maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahille torstaina 28. marraskuuta. Työryhmä perustettiin oikeudellisen osaamisen perusteella.
Maa- ja metsätalousministeriön asiantuntijatyöryhmän puheenjohtaja, erätalousneuvos Vesa Ruusila muistutti, että suurpedot ovat tiukasti suojeltuja ja ne herättävät tunteita puolesta ja vastaan. Työryhmän tulosten toivottiin tuovan nykyiseen pattitilanteeseen ratkaisun.
Työryhmän keskeinen ehdotus on, että maa- ja metsätalousministeriö voisi jatkossa asettaa päämäärän kannanhoidollisiin poikkeuslupiin lajikohtaisesti ja kannanhoitoalueittain.
Ministeriö vahvistaisi asetuksella suurpetojen kannanhoitoalueet ja suurimmat sallitut saalismäärät vuosittain.
Kannanhoitoalueiden määrittelyssä otettaisiin huomioon ajantasainen tutkimustieto suurpetojen biologiasta ja ekologisista tarpeista sekä eri tahojen näkemykset riistaeläinkantojen hoidosta ja suojelusta.
”Emme ole vielä maalissa, vielä riittää tehtävää.” Sari Essayah
”Päämäärä ja suurimmat sallitut saalismäärät kannanhoitoalueittain annettaisiin ministeriön asetuksella. Päätökset tehtäisiin lajikohtaisesti ja jokaiselle kannanhoitoalueelle erikseen. Näin perusteista tulee yksityiskohtaisempia”, Ruusila totesi tilaisuudessa.
Päämäärän asettaminen ministeriön asetuksella tukisi Suomen riistakeskuksen poikkeuslupaharkintaa ja auttaisi poikkeusluvan hakijaa luvan perusteluiden esittämisessä.
Muutokset edellyttävät myös muutoksia metsästyslakiin.
Metsästyslain lisäksi kannanhoitosuunnitelmat vaativat päivityksiä. Niitä päivitettäisiin siten, että kannanhoitoalueet ja niiden tavoitteet ja toimenpiteet ominaispiirteineen tunnistettaisiin aiempaa selkeämmin ja täsmällisemmin.
Suotuisan suojelutason viitearvot ja kannanhoitoalueiden suurpetokohtainen määrä selvitetään myöhemmin kannanhoitosuunnitelmissa, eikä niihin vielä ole ratkaisua.
”Työryhmän raportti on yksi merkittävä askel matkalla tasapainoisempaan suurpetopolitiikkaan. Emme ole vielä maalissa, vielä riittää tehtävää, mutta nyt tämä juridinen kulma, eli kansallisen lainsäädännön mahdollisuudet on tarkasti perattu parhaiden asiantuntijoiden toimesta ”, ministeri Sari Essayah sanoo.
”Uskomme, että näillä toimenpiteillä luomme askelmerkit suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamiseen ottaen huomioon EU:n tuomioistuimen ja kansallisten tuomioistuimien oikeuskäytännön”, Vesa Ruusila sanoo.
”Tämän mahdollistamiseksi työryhmä esittää käynnistettäväksi metsästyslain muutoksen valmistelun sekä susikannan ja karhukannan hoitosuunnitelmien päivityksen. Tavoitteena on, että kannanhoidollinen metsästys voisi karhun osalta käynnistyä jo ensi syksynä.”
Työryhmä esittää, että hallituksen esitys metsästyslain muuttamisesta vietäisiin eduskuntaan alkuvuodesta 2025, jotta se ehtisi voimaan ennen ensi syksynä alkavaa metsästyskautta.
Karhun kannanhoitosuunnitelman päivitys ja suden kannanhoitosuunnitelman viimeistely alkaisivat välittömästi. Karhun osalta työ tulisi saada voimaan loppukeväästä 2025 ja suden osalta ensi syksynä. Karhu olisi siis ensimmäinen laji, jolla uutta asetusta sovelletaan.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
