Pöllönpöntöstä paljastui raadontäyteinen varoitus metsänomistajille

Lintuharrastaja Rauno Kuukkulalla on Ikaalisissa 180 varpuspöllön pönttöä. Tänä vuonna varpuspöllön saalis näyttää painottuneen lähes pelkästään pikkujyrsijöihin. Kuva: Rami Marjamäki

Pöllöharrastajat ovat havainneet tänä syksynä, että varpuspöllöjen talvivarastot ovat alkaneet täyttyä myyränraadoista tavallista nopeammin. Ikaalisissa asuva lintuharrastaja Rauno Kuukkula on pannut merkille, että hänen 180 varpuspöllön pöntöstä noin 60 prosenttia on ollut varpuspöllöjen varastona.

Varpuspöllö käyttää yleensä kahta pönttöä: toisessa se pesii ja toista se käyttää ruokavarastonaan.

Tänä vuonna saaliiksi on saatu lähes yksinomaan pikkujyrsijöitä, kun huonona vuonna pöntöissä saattaa olla vain pikkulintuja.

Pönttöjä kannattaa asentaa varpuspöllölle kaksi samalle paikalle, sillä toiseen pönttöön pöllö varastoi myyriä ja toiseen se pesii. Kuva: Rami Marjamäki

Alun perin tälle vuodelle ennustettiin vähäistä myyrämäärää, sillä niiden kannat romahtivat viime talvena monilla alueilla.

Yleensä kannanvaihteluun kuuluu, että talvinen romahdus jatkuu vielä seuraavanakin kesänä. ”Ilmeisesti lumeton talvi saattoi vaikuttaa siihen, että myyräkannat hiipuivat talvella huomattavasti. Menneenä kesänä kannat ovat kuitenkin vahvistuneet uudelleen”, sanoo metsäeläintieteen professori ja Luonnonvarakeskuksen asiantuntija Heikki Henttonen.

Kesällä ravintoa riitti, ja myyräkannat pääsivät uudestaan runsastumaan muun muassa keskisessä Suomessa ja osissa Pirkanmaata. Metsä-Lapin pohjoisosissa myyriä esiintyy paikoin runsaasti.

Taimikoita omistaville metsänomistajille myyräkannan, erityisesti metsä- ja peltomyyrän, runsastuminen tietää ongelmia.

Peltomyyrä järsii taimien tyviä lumen alla, jolloin taimet kuivuvat. Koivu on turvassa vasta, kun se alkaa muodostaa tuohta rungon suojaksi. Metsämyyrä puolestaan kapuaa isohkojenkin havupuiden taimien latvaan ja syö kärkisilmut ja latvakasvainten kuoren.

Pahimmillaan myyrätuhot voivat ylittää hirvi­eläinten aiheuttamat tuhot, kuten kävi 1990-luvun alkupuolella. Myyrien huippuvuonna talvella 2008–2009 myyrät tuhosivat täydellisesti yli 20 000 hehtaaria nuorta taimikkoa. Taloudelliset vahingot ylittivät 20 miljoonaa euroa.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana myyrä­tuhot ovat pysyneet vähäisinä, ja ne ovat siksi päässeet unohtumaan metsänkasvattajilta, Henttonen sanoo. Kulman takana muhii isoja ongelmia.

”Nyt puhutaan taas paljon peltojen metsityksistä, mutta kukaan ei muista myyrää. Kun voimakkaita myyrävuosia taas tulee, ongelmiakin ilmaantuu. Menneiden pellonmetsitysbuumien suurin ongelma oli peltomyyrä.”

Pelloilla myyrä tekee työtään usein jo kesällä ja jatkaa talvella lumen alla.

Voimakkaat kannanvaihtelut ovat tyypillisiä myyrille varsinkin pohjoisessa, missä pedoilla on vähän vaihtoehtoisia saaliseläimiä. Kun myyräkanta romahtaa, pienpetojen määrät romahtavat viiveellä.

Pedot pitävät yleensä romahtaneen kannan pari vuotta pienenä, mutta kun pedot vähenevät, myyräkanta pääsee jälleen rivakkaan nousuun. Sykli kestää tavallisesti kolme vuotta etelässä, pohjoisessa neljä.

Viime vuosina kannanvaihtelut eivät ole olleet yhtä rajuja kuin aiempina vuosikymmeninä, mutta toisaalta niiden ennustaminen on käynyt vaikeaksi.

Leudontuneet talvet ovat rasittaneet myyriä, mutta kun romahtaminen ei ole liittynyt sykliseen kannanvaihteluun, myyräkannat ovat alkaneet toipua jo seuraavana kesänä.

Myyräkantojen huippuvuosina syklit ovat koskeneet tasaisemmin jopa puolta Suomea, nyt ne vaihtelevat alueittain.

Pakkasten puuttuminen vaikeuttaa myös varpus­pöllön elämää, kun lämpimässä talvivarastot pilaantuvat. ”Kun tutkija kurkkaa keväällä pönttöön, vastassa saattaa olla melkoinen liemi sulaneita myyriä.”

Varsinkaan pelloille Henttonen ei suosittele istuttamaan puita ilman taimisuojia. Laikkumätästys istutusvaiheessa suojaa tainta, kun maanpintaa hieman korkeammalle istutetun taimen ympärille ei välttämättä kerry lunta, jonka suojissa myyrä mielellään kulkee.

Pintakasvillisuuden torjunta kesällä torjuu myyriä tehokkaasti.

Pienille tai arvokkaita puulajeja kasvaville taimikoille Henttonen neuvoo virittämään reilusti hiirenloukkuja. ”Ostetaan 50 hiirenloukkua ja pyydystetään paikka tyhjäksi.”

Myyrän luonnollisenkin vihollisen voi valjastaa avuksi; hyvinä vuosina varpuspöllö saattaa kerätä pönttöihinsä satoja myyriä. Varpuspöllö aloittaa talvivarastojen keräämisen ensimmäisten pakkasten tultua ja on siksi ainut pöllöistä, joka teoriassa ehkäisee myyrätuhoja.

Tutkimuksissa varpuspöllön vaikutusta myyräkannan kokoon ei ole todistettu, mutta Henttonen uskoo, että pienialaisesti siitä voi olla apua. ”Kannattaa laittaa kaksi pönttöä melko lähelle toisiaan. Varpuspöllön reviiri on 150 hehtaaria, joten sen perusteella voi arvioida pönttöjen sijoittamista.

Muilla pöllölajeilla myyrien pyydystäminen kiihtyy kevään pesimisen aikaan, jolloin metsätuho on jo tapahtunut.