Suomessa metsät eivät ole puupeltoja, mutta arvostaako kukaan talousmetsien luonnon vaalimista?

Metsäkoneyhtiöt ovat tänä vuonna lähteneet näkyvästi koneellisen metsänhoidon markkinoille. Suomalainen Ponsse kertoi toukokuussa kehittämästään maanmuokkaus- ja istutuslaitteistosta, joka asennetaan metsätraktorin runkoon. Kyseessä on Ponssen ensimmäinen puunistutukseen liittyvä laite.

Myös John Deereä kiinnostaa koneellinen istutus. Metsäkonevalmistaja John Deere osti alkuvuonna kotimaisen istutuslaitteisiin erikoistuneen Risutec oy:n liiketoiminnat. John Deere uskoo pystyvänsä uuden aluevaltauksen myötä palvelemaan aiempaa paremmin asiakkaitaan.

Koneellisen istutuksen läpimurtoa on Suomessa odotettu vuosikymmeniä, mutta kehitys on junnannut paikoillaan. Kiistaton haaste on monimuotoinen metsämaa. Meillä metsänpohjat eivät yleensä ole tasaisia ja helppokulkuisia. Vaikka yksittäisiä koneistutukseen sopivia kohteita löytyisi, sellaisia harvoin on riittävän paljon samalla alueella. Myös istutustyön voimakas kausiluonteisuus nakertaa konetyön kannattavuutta: istutuslaite seisoo täällä pohjolan perukoilla suurimman osan vuodesta käyttämättömänä.

Ponsse ilmoittikin heti istutuskoneen päämarkkinan olevan Etelä-Amerikassa. Puuplantaaseilla työn koneellistaminen on helppoa ja tehokasta, kun puiden kasvatus on hyvin samanlaista kuin peltojen viljely.

Suomessa ja pohjoismaissa on totuttu ajattelemaan, että luonnonläheinen – olkoonkin kuoppainen ja kivikkoinen – metsätaloutemme on vahvuus. Talousmetsissämme viihtyvät eläimet, kasvit, linnut, metsästäjät, marjastajat ja muut virkistyskäyttäjät. Näiden tavoitteiden ei tarvitse väistää, vaikka maanomistajan tärkeänä tavoitteena olisikin puuraaka-aineen tuotanto. Metsätalouden kiertokulkuun kuuluu se, että aika ajoin puustoa hakataan ja uusia puita istutetaan.

Kuitenkin talousmetsien hakkuut kohtaavat enenevässä määrin arvostelua. Vaikuttaa siltä, että metsiemme taloudellinen hyödyntäminen puuntuotantoon ajautuu alati tukalampiin kapeikkoihin. Kaikenlaista muuta käyttöä kyllä ymmärretään, mutta omistajan kannalta olennaiseen asiaan eli hakkuisiin suhtaudutaan nuivasti. Metsätalouteen kohdistuva kritiikki heijastelee ihmisten yleistä vieraantumista alkutuotannosta.

Moisia murheita ei ole istutuskoneiden luvatussa maanosassa Etelä-Amerikassa, jossa eukalyptukset kasvavat puupelloilla yhdessä hujauksessa korjuukelpoisiksi. Virkistys- tai muista käyttötavoitteista ei tarvitse plantaaseilla välittää, eikä kukaan odota luonnonarvojen vaalimista puupelloilla. Liekö tällainen tehotuotanto suuren yleisön mielestä kestävämpää ja hyväksyttävämpää kuin pohjoinen, monikäyttöön perustuva metsätalous? Ainakin se on varmaa, että kustannuskilpailussa häviämme eteläamerikkalaisille. Toivottavasti luonnon huomioinnille ja virkistyskäytön mahdollistamiselle osataan myös antaa arvoa.

Joko sinulle tulee MT:n metsäuutiskirje? Saat ajankohtaisia uutisia sähköpostiisi kerran viikossa tilaamalla maksuttoman metsäuutiskirjeen.