Punkki voi purra Suomessa ympäri vuoden – mutta miksi ihmiset syövät niitä etelän maissa?

Punkki ei välttämättä ole vielä asettunut talvilevolle.  Kuva: Jarkko Sirkiä

Luulitko, että punkit tartuttavat tauteja vain kesällä? Näin ei kuitenkaan ole, vaan punkkeja on liikkeellä vielä nyt syksylläkin.

”Kyllä meillä ainakin kissassa on ollut vielä kiinni puutiaisia”, Turun yliopiston punkkitutkija Eero Vesterinen sanoo.

Punkit menevät yleensä karikkeen alle talvehtiman, kun lämpötilat laskevat alle viiden plusasteen, mikä ylittyy vielä lähes koko Suomessa päivällä.

Koska talvilämpötilat ovat varsinkin Etelä-Suomessa viime vuosina lauhtuneet, punkkeja voi tavata usein marraskuussa ja huonolla tuurilla myös joulu-, tammi- tai helmikuussa.

”Ympäri vuoden puutiaisia voi olla liikkeellä, mutta tosi vähän silloin, kun lämpötila laskee alle viiden asteen”, Vesterinen sanoo.

Vaikka metsä olisi jo kylmentynyt, punkki voi olla liikkeellä lämpimämmässä paikassa. Esimerkiksi kaupunkien lämpöputket voivat mahdollistaa punkkien talvehtimaan vetäytymisen pitkittymisen.

”Varsinkin kaupunkialueella voi hyvinkin törmätä puutiaisiin tosi myöhään syksyllä ja aikaisin keväällä”, Vesterinen sanoo.

Ilmiö koskee lähinnä Etelä-Suomea, jossa on pohjoista lämpimämpää.

”Ihmiset ovat lähettäneet yksittäisiä kuvia, että koirassa on punkki joulukuussa tai tammikuussa”, Vesterinen sanoo.

Isoin riski punkin puremaan on silti kesällä ja alkusyksystä, jolloin puutiaisten määrät ovat suurimpia. Pohjois-Suomessa viihtyvä taigapunkki esiintyy runsaana jo toukokuussa, osa aikaisemminkin.

Vaikka punkit ovat nykyään levinneet koko Suomeen, Vesterinen ei välttelisi metsässä oleilua puutiaispelon takia.

”Aina siitä on enemmän hyötyä kuin haittaa, kun liikkuu luonnossa”, hän kannustaa.

Koirasta löytynyt punkki punkkipihdeissä.  Kuva: Satu Lehtonen

Puutiainen ei Vesterisen mukaan tartu ihmiseen tahallaan. Sokea ja kuuro eläin ei erota kovin hyvin, mihin tarraa kiinni, jos ihminen tulee lähelle. Veriateriaa etsivä hämähäkkieläin aistii vain jonkun lämpimän ja hiilidioksidia erittävän olennon liikkuvan lähellään. Ihminen ei ole hyvä isäntäeläin punkille, koska yleensä ihminen tappaa puutiaisen.

”Punkki saa vasta veriateriasta taudinaiheuttajan, eivätkä kaikki punkit edes levitä tauteja”, Vesterinen sanoo.

Muissa eläimissä tauteja aiheuttavista bakteereista on punkeille itselleen hyötyä, sillä symbioosi mikrobin kanssa voi auttaa punkkia kestämään kuivuutta ja nälkää. Niitä punkki kokee jopa kuukausia, koska puutiainen ruokailee elämänsä aikana vain 3–4 kertaa.

Ruokailuja punkki tarvitsee kehittyäkseen munasta toukaksi ja edelleen nymfiksi ja aikuiseksi – sekä muniakseen uusia punkkeja.

Punkki turpoaa huomattavasti syötyään. Graafikon havainnekuva. Kuva: Jukka Pasonen

Punkki turpoaa veriaterian ansiosta pienen herneen kokoiseksi, sillä se imee sisäänsä niin paljon verta kuin vain ikinä jaksaa.

”Se on aika inhottavan näköistä, kun verta syönyt punkki sattuu lemmikistä irtoamaan vaikka lattialle. Se näyttää mustikalta. Ja jos joku sattuu vielä astumaan sen päälle, punkki räjähtää, ja sen sisälmykset lentävät joka puolelle”, Vesterinen kuvailee.

Suuren verimäärän takia juuri ruokaillut punkki on hyvää ravintoa muille eläimille, kuten linnuille.

”Joissain etelän maissa ihmiset syövät punkkeja, koska ne ovat hyviä veriaterioita ja proteiininlähteitä. Siellä ei välttämättä tiedetä tautiriskistä”, Vesterinen sanoo.