EU:n komissio panttaa yhteisen maatalouspolitiikan kansallisten suunnitelmien hyväksymistä ja luo näin epävarmuutta –maatalousyrittäjät eivät tiedä, millaiset viljelysuunnitelmat tehdä

Eurooppalainen huoltovarmuus, ruokaturva ja viljelijöiden asema on nostettava unionissa ykkösasiaksi, kirjoittaa Elsi Katainen. Kuva: Antti Kantola

Venäjän hyökkäys Ukrainaan ottaa uusia kierroksia, mikä vauhdittaa kaasun- ja öljyntuonnin lopettamista Venäjältä Eurooppaan. Isku Ukrainan vilja-aittaan ja sen aikaansaama globaali nälänhätä on Venäjän tietoinen valinta. Koko maailman ruuantuotanto on kriisissä.

Energian hinnannousu vaikuttaa suoraan maatalouden kustannuksiin ja pahin on vielä edessä. Ilmojen kylmetessä lämpölaskut ja elintarvikkeiden hinnat tuntuvat jokaisen kukkarossa koko Euroopassa. Pelko toimeentulosta on todellinen.

Muutos luo kysyntää ratkaisuille. Energia- ja ruokakriisi yhdistettyinä inflaatioon asettavat EU:n ja sen jokaisen jäsenmaan päätöksentekokyvyn testiin, kun samaan aikaan EU:ssa viimeistellään historiallisen tiukkaa ja kunniahimoista energia- ja ilmastopakettia.

Uskon kansalaisten tuen ilmastotoimille riittävän, kunhan päätöksillä ei kuristeta, vaan kannustetaan vihreää siirtymään. Jokainen haluaa elinkelpoisen maapallon lapsilleen ja siksi keinojen on oltava mahdollisia toteuttaa. Nyt ei pidä rakentaa esteitä esimerkiksi metsäbioenergian tuotannolle, ydinvoimalle tai vesivoimalle, vaan päinvastoin vauhdittaa tuotantolaitosten luvitusta ja luoda ennustettava toimintaympäristö.

Käytännöllisempi ote on jo näkynyt EU:n päätöksenteossa. Komissio etsii uusia keinoja venäläisestä energiasta irtautumiseen REPowerEU-aloitteella, jossa muun muassa ehdotetaan biokaasun tuotannon tuplaamista, nopeampia luvituksia sekä tuuli- ja aurinkovoiman vauhdittamista myös maaseudulla. Biotalouden edelläkävijänä Suomen on otettava näistä esityksistä kaikki hyöty irti.

Europarlamentissa puhaltavat uudet tuulet. Lulucf-asetuksessa ajamani maltillisempi, EU:n ilmastolain mukainen 310 megatonnin hiilinielutavoite voitti ympäristövaliokunnan radikaalin ehdotuksen. Kestävälle metsätaloudelle ollaan luomassa hyvää ilmastotilinpitoa. Myöskään päästökaupassa ympäristövaliokunnan ideologinen ja teollisuuden kilpailukyvyn sivuuttanut kanta ei saanut enemmistöä.

Seuraavaksi on vaikutettava siihen, ettei parlamentti hyväksy ympäristövaliokunnan ehdotusta metsäenergian rajaamisesta ulos uusiutuvan energian direktiivistä, mikä läpi mennessään tekisi EU:n ilmastotavoitteiden toteuttamisesta mahdotonta.

Hintojen nousun osalta vaikeimmat ajat ovat vielä edessä. Tähän sopii huonosti, että EU:n komissio panttaa yhteisen maatalouspolitiikan kansallisten suunnitelmien hyväksymistä ja luo näin epävarmuutta kriisissä olevalle alalle.

Komission viivyttely on aiheuttanut tilanteen, jossa maatalousyrittäjät eivät tiedä, millainen tukirakenne ensi vuodelle on tulossa ja millaiset viljelysuunnitelmat tehdä. Suomessa cap-uudistus valmisteltiin hyvissä ajoin koko sektorin yhteisvoimin.

Jokainen päätös on tehtävä niin, ettei tuotantopanosten hintojen nousua revitä tuottajan selkänahasta. Tuottajan asemaa suojaavia mekanismeja on vahvistettava niin kotimaassa kuin Euroopan tasolla. Ministeri Kurvisen väläyttämiä muutoksia elintarvikemarkkinalakiin tarvitaan kipeästi. Nykyiset toimet eivät riitä ratkaisemaan kroonista kriisiä. Uusia innovatiivisia toimia tarvitaan.

Hiiliviljely lyö ensimmäisiä tahteja seuraavalle yhteisen maatalouspolitiikan uudistukselle, joka häämöttää jo viiden vuoden päässä. Suomessa on tässä vahvaa osaamista ja laaja nurmen viljely tuo ainutlaatuisen mahdollisuuden hiilensidontaan.

Loputtomasti maan hiilivarastoa ei voi lisätä, mikä on ymmärrettävä uusia malleja luodessa. Tulevan mallin rahoitus on löydettävä markkinoilta, ei ruuantuotantoon varatuista cap-rahoista. Tärkeintä on, että ruuantuotanto ja kestävä metsänhoito pysyvät hiiliviljelyssä mukana. Ne eivät sulje toisiltaan ovia, vaan kulkevat käsi kädessä.

Huolestuttavaa on, että EU:n asialistalle on noussut uusia aloitteita, jotka haastavat maa- ja metsätalouden kilpailukykyä. Komission aloite ennallistamisesta laittaa päättäjät pohtimaan, mitä ennallistamisella tarkoitetaan.

Luonnon tilan parantaminen on hyvä asia ja voi jopa hyödyttää viljelijää ja metsänomistajaa. Luonnonvarojen kestävän käytön on kuitenkin kuuluttava sen piiriin. Metsäkatoa koskeva aloite toimii tarkoitustaan vastaan, jos sillä ajetaan alas kestävä metsätalous.

Nämä aloitteet etenevät sitovaksi lainsäädännöksi, halusimme tai emme. Meidän suomalaisten on nähtävä muita pidemmälle ja aloitettava vaikuttamaan jo nyt seuraavan vaalikauden komission asialistaan. Eurooppalainen huoltovarmuus, ruokaturva ja viljelijöiden asema on nostettava unionissa ykkösasiaksi.

Emme voi jäädä riippuvaisiksi muun maailman ruuantuotannosta, saati viedä ruokaa nälästä kärsivän suusta.

Elsi Katainen

europarlamentaarikko (kesk.)