Tutkimus: Erätaloudessa on runsaasti hyödyntämätöntä potentiaalia

Erätalouteen lasketaan esimerkiksi suurpetojen, kuten karhujen, katselu- ja kuvaustoiminta. Kuva: Markku Vuorikari

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tekemän tuoreen tutkimuksen mukaan erätaloudessa on runsaasti hyödyntämätöntä potentiaalia, sillä erätalouteen liittyvien tuotteiden ja palveluiden kysynnän voidaan maailmanlaajuisten megatrendien perusteella ennakoida kasvavan tulevaisuudessa.

Kasvupotentiaalin hyödyntäminen vaatii kuitenkin tuekseen poliittista ohjausta, kehittämistoimenpiteitä ja markkinointitukea.

Erätalous on tutkimuksen mukaan tärkeä biotalouden kasvuala, ja sen tukeminen hyödyttää erityisesti työpaikkapulasta kärsiviä harvaan asuttuja alueita.

Erätaloudella eli metsästykseen, vapaa-ajankalastukseen ja suurpetojen katselu- ja kuvaustoimintaan perustuvalla elinkeinotoiminnalla on merkittävä taloudellinen vaikutus Suomelle. Yksinomaan erämatkailussa toimii nimittäin Manner-Suomessa lähes 800 yritystä, joiden yhteenlaskettu vuotuinen liikevaihto on lähes 35 miljoonaa euroa. Näiden yritysten välitön työllisyysvaikutus noin 1 440 henkilöä.

Myös harrastusvälineiden valmistus ja myynti ovat merkittävää elinkeinotoimintaa. Eräharrastukseen liittyvän myynnin arvioidaan olevan vähintään 480 miljoonaa euroa.

Tutkimuksen tekijät muistuttavat, että erämatkailun aluetaloudelliset vaikutukset ja sen vaikutus työllisyyteen ovat lisäksi suuremmat kuin suorat vaikutukset. Yksin esimerkiksi Tornionjoen alueen kalastusmatkailu toi viime vuonna 10,8 miljoonaa euroa aluetaloudellista hyötyä ja loi kausityöntekijöille 140 työtilaisuutta.

Suomalainen eränkäynti ja luonto kannattaisi tutkimuksen mukaan tuotteistaa nykyistä korkeamman jalostusasteen tuotteiksi ja edistää samalla niiden vientiä ulkomaille. Tutkimuksessa nostetaan esille se, että erämatkailuun liittyviä kotimaisia ja kansainvälisiä markkinointi- ja yhteistyöverkostoja tulisi kehittää ja ala tulisi integroida luontevaksi osaksi muuta luontomatkailua.

Toisaalta toiminnan perusedellytyksiä ovat myös saaliin eli eläinkantojen kestävän käytön hallinta, huolenpito luontoympäristön eli vesistöjen ja metsien tilasta sekä muun muassa asianmukaiset majoitus- ja liikennepalvelut.

Ruralia-instituutin tekemään tutkimukseen pääset tutustumaan tarkemmin tästä.