Täällä on Suomen suurin kirsikkapuiden tihentymä – Japanissa kukkien katselun juhla on ikivanha mutta aluksi katseltiin aivan muita puita kuin kirsikoita

Hanami-juhlaa vietetään Helsingin Roihuvuoressa yleensä toukokuun alkupuolella – viikkoa myöhemmin kuin Japanin pohjoisimmilla saarilla. Kuva: Annika Haapanen

Suomen suurin kirsikkapuiden tihentymä on Helsingin Roihuvuoressa. Kirsikkapuistossa ja japanilaistyylisessä puutarhassa puita on yli 400.

Roihuvuoren hanami-juhlan ajankohta lyödään lukkoon huhtikuun alussa. Roihuvuori-seura seuraa päivän keskilämpötiloja.

”Katsomme edellisten vuosien talven kehitystä ja kukinta-aikoja ja vertaamme kevättä niihin”, kertoo Roihuvuori-seura toiminnanjohtaja Otto-Ville Mikkelä.

Dataa on vuodesta 2008 lähtien. Hanami-juhlaa on virallisesti vietetty 2008 alkaen.

”Ennustaminen on parantunut vuosi vuodelta. Alkuun säädataa ei ollut, silloin epäonnistuimme enemmän.”

Hanami-juhlaa vietetään Roihuvuoressa yleensä toukokuun alkupuolella – viikkoa myöhemmin kuin Japanin pohjoisimmilla saarilla.

Roihuvuoressa kirsikkapuita on 14 lajiketta. Päälajike on rusokirsikka Prunus Sargentii.

”Kukinnan kesto vaihtelee viidestä päivästä kuukauteen ankeina keväinä. Kylmyys ja sade pidentävät kukintaa”, Mikkelä kertoo.

Ensimmäinen kukkija on koristekirsikka Prunus Accolade. Se on myös Tukholman Kungsträdgårdenin kirsikkapuiston päälajike.

Koristekirsikka Accolade kukkii pitkään, joten Tukholma on päässyt ilmoittamaan kirsikkajuhlansa päivämäärän jo joulukuussa.

Roihuvuoressa on nyt Mikkelän mukaan sen verran lajikkeita, että osa kukkii kesäkuun alkuun asti.

Suomen kevät voi kuitenkin yllättää. ”Sade saattaa pyyhäistä loppukukinnassa koko kukkaloiston pois.”

Roihuvuoren Kirsikkapuistoa laajennettiin reippaasti korona-aikana.

Viime vuonna kirsikankukkia ihaili Mikkelän mukaan hanami-päivänä 30 000 ihmistä. Koko kukinnan aikana kukkaloistoa käy katsomassa 50 000 henkeä.

”Varsinaisen hanami-päivän väkimäärä ei enää hirveästi pysty kasvamaan. Puistojen koko on rajallinen.”