Virheellisissä väitteissä liioiteltiin luontokatoa – JSN antoi langettavat päätökset HS:lle ja Savon Sanomille

JSN on joukkoviestinnän julkaisijoiden ja toimittajien vapaaehtoisuuteen perustuva itsesääntelyelin. LEHTIKUVA / Markku Ulander.  

Julkisen sanan neuvosto (JSN) on antanut kolme langettavaa päätöstä.

HS:n juttu liittyi luontokatoväittämiin. Langettava päätös tuli olennaisen asiavirheen korjaamatta jättämisestä.

Kantelun mukaan Helsingin Sanomat on virheellisessä jutussaan 13.10.2022 ja sen jälkihoidossa rikkonut Journalistin ohjeita.

”WWF vaatii luontokadon pysäyttämistä heti -otsikolla varustetun jutun ingressissä todettiin, että ’Kaksi kolmannesta eliölajeista on kadonnut alle 50 vuodessa’. Seuraavassa kappaleessa väite oli kääntynyt muotoon, että 69 prosenttia maapallon eliöstöstä olisi kadonnut”, kantelu mainitsee.

”Kaiken kaikkiaan nämä hätkähdyttävät väitteet antoivat ymmärtää, että kaksi kolmannesta maailman lajeista, eläimistä, kasveista ja mikrobeista olisi kuollut sukupuuttoon. Tiedon lähteeksi esitettiin ympäristöjärjestö WWF:n Elävä planeetta -raportti.”

”Uutinen jatkui väitteellä, että Etelä-Amerikan lajikanta olisi kutistunut peräti 94 prosentilla. Lukijalle siis uskoteltiin, että Etelä-Amerikan lajeista olisi enää jäljellä vain kuusi prosenttia.”

Kantelun mukaan ”jokainen ajatteleva ihminen ymmärtää, ettei tämä tieto voi olla totta. Ja tuskin siitä seuraavakaan väite, että maailmanlaajuisesti makean veden eliöiden määrä olisi alentunut 84 prosentilla.”

”Maailman lajien ja niiden yksilömäärien kehityksestä on syytäkin olla huolissaan, mutta nämä Helsingin Sanomien ja WWF:n levittämät tiedot antavat kuvan, että maapallon luomakunta olisi jo suoranaisen maailmanlopun kourissa. Voidaan kysyä, kuinka paljon pelkoa ja ahdistusta tällainen kauhu-uutisointi herättää ihmisten ja erityisesti nuorten keskuudessa”, kantelussa kysytään.

Kantelun mukaan uutisessa puhuttiin useassa kohdassa lajien ’katoamisesta’, ilman että olisi selvitetty, mitä katoamisella tarkoitetaan. Jos harvinainen laji häviää joltakin maantieteelliseltä alueelta, ilmaantuakseen kenties myöhemmin takaisin, voidaan puhua lajin paikallisesta katoamisesta. Mutta jos laji poistuu lopullisesti koko maapallolta, on kysymyksessä sukupuuttoon kuoleminen.

”Sanaa sukupuutto ei mainittu HS-uutisessa, mutta kun tarkastelukulma oli globaali, syntyy lukijalle oikeutetusti mielikuva sukupuuttokuolemien järkyttävästä kasvusta. Vain aihepiiriin perehtynyt lukija voi ymmärtää, että näin suuret, suorastaan apokalyptiset sukupuuttoluvut, eivät voi mitenkään pitää paikkaansa, ei edes likimain.”

Kantelussa viitataan laajasti omaksuttuun tieteelliseen näkemykseen (muun muassa Stork, Nigel E. 1997:68 Measuring Global Biodiversity and its Decline), jonka mukaan lajien sukupuuttovauhti on nykyisin noin 0,7 prosenttia 50 vuodessa.

”Maailmassa lienee tällä hetkellä enemmän lajeja kuin koskaan. (YK:n ympäristöohjelma UNEP 1995: 204, 206, 207)”, kantelussa kirjoitetaan.

HS:n JSN:lle antaman vastauksen mukaan ”kun raportti kertoi tietoja lajikohtaisten populaatioiden kutistumisesta, uutisessa kerrottiin virheellisesti lajien katoamisesta. Tieto siitä, että kaksi kolmasosaa eliölajeista tai eliöstöstä olisi kadonnut 50 vuodessa, oli selkeästi virheellinen”, mutta lehti vaati kantelun hylkäämistä.

Helsingin Sanomat katsoo toimineensa käsiteltävässä asiassa Journalistin ohjeiden ja hyvän journalistisen tavan mukaisesti.

Olennainen asiavirhe on korjattava viipymättä ja niin, että se tavoittaa mahdollisimman kattavasti virheellistä tietoa saaneen yleisön, JSN kirjoittaa päätöksessään.

Savon Sanomille langettavan päätöksen toivat pääkirjoituksen väittämät luonnonhoidosta ja luontotyypeistä. Olennaista asiavirhettä ei korjattu, JSN huomautti.

Seiskan juttu pääministeri Sanna Marinin lentomatkasta Norjaan Puolustusvoimien koneella toi lehdelle langettavan. Lehden jutuissa pääministerin lennon siirtymisestä ja niihin liittyvissä sosiaalisen median päivityksissä oli olennaisia asiavirheitä, joista lehti korjasi vain osan.

Kantelun asiassa teki pääministerin erityisavustaja ja kantelulle oli Marinin suostumus.