Verot ja muut kustannukset ovat suurin este metsätilan sukupolvenvaihdokselle

Sukupolvenvaihdoksesta koituvat kulut ovat suurin syy sille, että niitä ei tehdä. Kuva: Johanna Kokkola

Metsänomistajien mielestä verot ja muut taloudelliset kustannukset sekä tiedonpuute ovat suurimmat syyt sille, että metsätilan sukupolvenvaihdosta ei tehdä, selviää Suomen metsäkeskuksen kyselystä.

Sukupolvenvaihdosta jarruttavat myös perheenjäsenten erilaiset näkemykset metsänkäytöstä sekä se, että asia on vaikea ottaa puheeksi perhepiirissä.

”Tutkimusten mukaan noin puolet metsänomistajista aikoo jättää metsän perinnöksi. Se on verotuksellisesti kallein tapa tehdä sukupolvenvaihdos. Perintöveron lisäksi joudutaan maksamaan veroja myös puunmyyntituloista. Se nostaa verorasituksen korkeaksi”, sanoo metsänomistuksen johtava asiantuntija Jukka Matilainen Metsäkeskuksesta.

Kuolinpesät omistavat noin miljoona hehtaaria Suomen yksityismetsien pinta-alasta.

Yli 70 prosenttia Metsäkeskuksen kyselyyn vastanneista metsänomistajista kannatti ainakin osittain metsäkuolinpesien nopeaa purkamista ja purkuvelvoitetta.

Kuolinpesissä tulee ongelmia etenkin silloin, kun osakkaita on paljon eikä päätöksiä puukapoista, metsänhoidosta tai suojelusta saada tehtyä.

”Ruotsissa maa- ja metsätaloutta harjoittava kuolinpesä pitää purkaa viimeistään viiden vuoden kuluttua sen muodostumisesta. Jos pesää ei pureta, se muutetaan yhtymäksi ja verotus kovenee merkittävästi. Suomessakin helpottaisi, jos kuolinpesille säädettäisiin määräaika”, Matikainen sanoo.

Monet vastaajista kannattivat myös enemmistöpäätöksiä kuolinpesissä. Yksimielisyysvaatimus voi jäädyttää järkevän toiminnan.

Kyselyyn vastasi 196 metsänomistajaa ympäri Suomen. Vastaajista alle viisi prosenttia oli kuolinpesien osakkaista. Metsän omistajavaihdos on lähivuosina ajankohtainen yli kahdella kolmasosalla vastaajista.