Kadonneita rajapyykkejä miljoonittain – mittaukset voivat olla yli vuosisadan vanhoja

Rajat eivät aina ole näin selvillä pyykeillä merkittyjä. Kuva: Jarkko Sirkiä

Suomen metsissä ja tonttien kulmilla on noin 12 miljoonaa rajapyykkiä. Niistä joka neljännen sijainti ei ole tarkasti tiedossa.

”Suomessa on yhä noin kolme miljoonaa rajapyykkiä, joille ei ole määritetty tarkkaa sijaintia. Näistä rajapyykeistä useat on mitattu viimeksi yli sata vuotta sitten”, kertoo palvelupäällikkö Panu Karhu Maanmittauslaitoksesta.

Metsiin ja tonttien kulmille on 1700-luvulta alkaen kannettu kiviä, betonia, metallia ja puupaaluja rajojen merkiksi. Tähän päivään mennessä rajapyykkejä on kertynyt noin 12 miljoonaa.

Samalla kun rajapyykki on laitettu paikalleen, on se myös mitattu ja piirretty kartalle. Aikoinaan mittaukset tehtiin ketjua tai nauhaa perässä vetäen. Modernin, tarkkaan mittaukseen pystyvän mittalaitteen maanmittari sai työkalukseen vasta noin 20 vuotta sitten.

Osa rajoista on mitattu viimeksi yli 100 vuotta sitten. Kuva: Risto Jussila

Maanmittauslaitos laittaa paikalleen vuosittain noin 50 000 uutta rajapyykkiä. Epätarkkoja sijainteja mitataan tarkoiksi aina maanmittaustoimitusten yhteydessä sekä tarvittaessa erillisessä rajankäynnissä.

”Jos rajapyykit ovat paikoillaan ja tiedät niiden sijainnit, ei huolta ole. Maastossa alkuperäisellä paikallaan oleva rajapyykki on aina vahvempi osoitus rajan paikasta kuin kartassa oleva raja”, sanoo Karhu.

Tontin rajan karkeista virheistä voi antaa palautetta netissä Karttapaikan palautetyökalun avulla. Työkalussa pystyt suoraan osoittamaan kartalta kohdan, jota palaute koskee.

Koska raja voi olla väärin myös kartassa, saattaa rajan tai rajapyykin etsijä olla reilustikin väärässä paikassa. Ammattilaisten käyttöön tarkoitetuilla laitteilla sijainti pystytään mittaamaan muutaman sentin tarkkuudella.

Sijainnin paikantaminen onnistuu myös nykyaikaisella puhelimella. Avoimella paikalla, kuten pellolla, puhelin tai vastaava paikannuslaite näyttää sijainnin muutaman metrin tarkkuudella.

Synkässä metsässä tai rakennusten keskellä näkyvyys taivaalla oleviin satelliitteihin on huonompi, ja tarkkuuskin voi olla kymmeniä metrejä.

”Karttasovelluksesta saa hyvää apua rajan etsimiseen, mutta sen näyttämään tietoon pitää suhtautua varauksella. Puhelimen näyttämä sijainti voi siis olla kymmeniäkin metrejä väärin”, Karhu muistuttaa.

Jos rajan paikka ei ole tiedossa tai rajaa ei löydy, voi avuksi pyytää maanmittaria hakemalla rajankäyntiä Maanmittauslaitoksesta. Maksullisessa rajankäynnissä selvitetään rajan paikka ja tarvittaessa uusitaan kadonneet rajapyykit.

”Naapurin kanssa on hyvä keskustella ennen rajankäynnin hakemista, jos se vain on mahdollista. Naapurilla voi olla tieto rajan tai rajapyykin paikasta”, Karhu sanoo.

Maanmittauslaitoksen lisäksi rajankäyntejä tekevät suurimmat kunnat omilla asemakaava-alueillaan.