Ravustuskauden alussa niukkoja saaliita

Ravustuskausi alkaa maanantaina 21. heinäkuuta kello 12. Ensimmäisten pyyntien saaliit voivat olla niukkoja kylmän alkukesän takia.

Viileä ja sateinen alkukesä on viivyttänyt rapujen kuorenvaihtoa, Kalatalouden keskusliitto tiedottaa. Pyyntikauden alussa ravut voivat vielä piileskellä koloissaan kuortaan vaihtamassa. Runsaimpia saaliita odotetaan vasta elo-syyskuussa.

Saalismääräksi keskusliitto veikkaa 8–10 miljoonaa rapua. Määrästä suomalaista jokirapua olisi 2–3 miljoonaa, valtaosa täplärapua.

Jokirapusaaliista odotetaan hieman runsaampaa kuin viime vuonna. Syksyllä 2013 talvehtimaan jääneestä kannasta suurin osa oli nuoria rapuja.

Liitto muistuttaa jälleen kerran rapuruton torjumisen tärkeydestä. Merrat ja muut ravustusvälineet pitää puhdistaa hyvin, jos niitä siirtää vesistöstä toiseen. Puhdistamiseen on useita keinoja; noin 10 minuutin keittäminen, 5–6 tunnin saunottaminen 60–80 asteessa, muutaman vuorokauden pakastaminen tai väkiviinassa tai formaliinissa uittaminen.

Ravustuksessa käytettävät syöttikalat tulisi pyytää siitä vesistöstä, jossa ravustetaan. Jos syötit ovat muusta vesistöstä, ne tulisi pakastaa vähintään kaksi vuorokautta -20 asteessa.

Kalatalouden keskusliitto korostaa, ettei rapuja saa siirtää vesistöstä toiseen. Rapuja ei saa säilyttääkään muussa kuin pyyntivedessä edes lyhyttä aikaa.

Siirtäminen tai säilyttäminen muussa vesistössä kuin pyyntivedessä vaatii aina elykeskuksen kalatalousyksikön erillisen luvan.

Rapurutto leviää herkästi rapuistukkaiden mukana. Täplärapu on nykyisin todettu taudinkantajaksi, vaikka se ei itse tautiin välttämättä kuole.

Jokiravulle rapurutto on kohtalokas. Suomen jokirapusaalis on ruton takia romahtanut noin kymmenesosaan parhaiden vuosien saaliista.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (Rktl) mukaan rapurutto on taloudellisesti merkittävin Suomen sisävesikalatalouden tauti. Vuosina 1893–2013 Suomesta löytyi yli 1 200 ruttotapausta 951 erillisestä vesistöstä.

Rktl arvioi rutosta koituneen 90 vuoden aikana ainakin 630 miljoonan euron menetykset.

Rapuruttoepäilystä on viipymättä ilmoitettava Elintarviketurvallisuusvirasto Eviraan. Tietoa rutosta sekä näytteiden lähetysohjeet löytyvät sivustolta www.evira.fi.

Tänä kesänä Leppävirran Lapinjoen ravuista on löydetty rapuruttoa.

Viime kesänä rapuruttoa löytyi muun muassa Oulujärven ja Kiiminkijoen jokiravuista. Kemijoesta rutto romahdutti jokirapukannan Vanttauksen kohdalta.

Hämeenlinnan Kokkijärvestä, Kiteen Pyhäjärvestä ja Lopen Särkijärvestä löytyi viime kesänä ruton tappamia täplärapuja. Myrskylän Syväjärven täplärapukannan rutto tuhosi. Lohjan Hiidenveden, Kuhmon Lentuanjärven ja Ähtärinjärven täpläravuistakin ruttoa todettiin.

Suomalaisista ja ruotsalaisista täpläravuista on löydetty uusi sairaus, naaraiden pyrstöjalkatauti, hankekoordinaattori Japo Jussila Itä-Suomen yliopistosta kertoo.

Tauti iskee vain täplärapunaaraisiin, joiden pyrstön alla olevat sukaset syöpyvät pois. Mätimunat eivät enää pysy kiinni pyrstön alla, eikä poikasia synny.

Jussilan mukaan tauti näyttäisi iskevän rapuruton heikentämiin täplärapunaaraisiin. Suomesta tautia on löytynyt jo ainakin viidestä täplärapukannasta.

Ruotsissa tauti on romahduttanut jo monen järven täplärapukannat.

REIJO VESTERINEN

Suomalaisista ja ruotsalaisista täpläravuista on löydetty uusi

sairaus, naaraiden pyrstöjalkatauti.

Avaa artikkelin PDF