Metsänhoitoyhdistykset eivät ole bisnestaloja, MTK vastaa kritiikkiin – "Painopiste on jäsenen pärjäämisessä"

Jatkuvaan kasvatukseen kuuluvissa yläharvennuksissa säästetään hyväkuntoinen alikasvos ja hakataan enimmäkseen tukkipuuta. Tuloksena on yleensä eri-ikäisrakenteinen sekametsä. Kuva: Tero Pajukallio

MTK:n kenttäjohtaja Timo Leskinen vakuuttaa, että metsänhoitoyhdistyksistä saa monipuolista palvelua. Niiden tehtävä on tarjota jäsenille ammattiapua ja esitellä vaihtoehtoja.

"Osaamisen vahvistaminen ja kouluttautuminen on ollut jatkuvaa. Metsänhoitoyhdistyksillä ei ole varaa olla palvelematta kaikkia jäseniään heidän erilaiset tavoitteensa huomioiden."

Leskisen mukaan metsänhoitoyhdistykset eivät ole bisnestaloja, joiden tehtävä on maksimoida oma voitto. "Painopiste on jäsenen pärjäämisessä."

Leskinen on metsänomistaja Timo Kujalan kanssa samaa mieltä, että hakkuutapa kannattaa valita metsikön ja kannattavuuden mukaan.

"Meillä on kohteita, missä jatkuva kasvatus toimii hyvin, mutta myös kohteita, missä se ei onnistu."

Leskinen kannattaa tukkipuun määrän maksimoimista mutta huomauttaa, että tukin hakkuumääriin vaikuttavat muukin seikat kuin hakkuutapa. Esimerkiksi metsiin kertyvät hakkuusäästöt sekä puun kysynnän määrä ja rakenne.

Yksi tavoite on sitoa hiiltä metsiin. Leskisen mukaan jatkuvassa kasvatuksessa puuston kokonaiskasvu ja hiilen sidonta voivat jäädä muita vaihtoehtoja pienemmiksi.

Lue myös:

Suurmetsänomistaja tahkoo tiliä jatkuvalla kasvatuksella – "Jos tasaikäismetsätalous on niin kannattavaa, miksi sitä tuetaan verovaroin 60 miljoonalla eurolla vuodessa?"