Metson ja pyyn kannat kasvoivat metsäkanalintujen laskennassa – "Huomattavat kannanvaihtelut tyypillisiä"

Metsokannat ovat laskentojen mukaan hienoisessa kasvussa.  Kuva: Hannu Huttu

Metsäkanalintuja on valtakunnallisesti tarkasteltuna kolmatta vuotta peräkkäin suunnilleen saman verran. Tulos koskee kaikkia neljän lajin eli metson, teeren, pyyn ja riekon kokonaisarviota, raportoi Luonnonvarakeskus (Luke).

Aikuisten lintujen kannoissa on havaittavissa pientä muutosta. Kasvua oli metsolla ja pyyllä, taantumista taas teerellä ja riekolla.

"Huomattavat alueelliset kannanvaihtelut ovat tyypillisiä metsäkanalinnuille. Esimerkiksi teerikanta noudattaa monilla alueilla säännöllistä 6–7 vuoden sykliä", kertoo Luken erikoistutkija Andreas Lindén tiedotteessa.

Lapissa kaikkien neljän lajin kannat ovat kasvaneet, kun taas Pohjois-Pohjanmaalla ne ovat pienentyneet. Uudellamaalla teeri- ja metsokannat ovat kasvaneet, kun taas Hämeessä kannat ovat taantuneet.

Poikastuotto on ollut kaikilla lajeilla keskitasoa. Poikasosuus näyttää paikallisesti yhtenevän kokonaiskannan tiheysmuutosten kanssa. Havaittu keskitasoinen tai paikoin jopa heikko pesimämenestys selittyy pitkälti kesän olosuhteilla. Metsäkanalintujen poikastuotto onnistuu parhaiten, jos alkukesä on lämmin.

"Pienet poikaset tarvitsevat hyönteisravintoa, jota on tällöin paremmin tarjolla. Tänä vuonna alkukesä oli varsin kylmä lähes koko maassa toukokuun lopusta lähes kesäkuun puoleenväliin ja monin paikoin esiintyi hallaa. Myös marjasato vaikuttaa metsäkanalintujen ravintotilanteeseen ja poikasten selviytyvyyteen loppukesän ja syksyn aikana", Lindén kertoo.

Kolmen henkilön avoriveissä toteutettava riistakolmiolaskenta on suuri vapaaehtoisten vuosittainen ponnistus, joka palvelee niin riistakantojen hoitoa metsästysasetuksessa kuin tieteellistä tutkimustakin.

Ylä-Lapin paljakka-alueilla tehdään erillisiä kanakoira-avusteisia riekkolaskentoja.