Pitkä puolustusvääntö ennallistamisesta lähellä maalia – takana pari volttia ja edessä ehkä hetki hengähdystä

Ennallistamisessa on usein viitattu maiden palauttamiseen vuosikymmenten takaiseen kuntoon. Kuva: Timo Heikkala

MT Metsä|Metsäpolitiikka

27.6.202319:19

Kommentti

Mia Jouslehto

Suomen metsiä ja yleensäkin Euroopan luontoa koskeva iso säädöshanke, ennallistamisasetus, on käynyt melkoisen pyörityksen läpi. Komission ison hankkeen sisältö alkoi hahmottua puolitoista vuotta sitten ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.

Komission toissatalvisen esityksen mukaan Suomessa ennallistamisen kustannukset henkeä kohti olisivat radikaalisti korkeammat kuin muualla. Täällä hintalappu jokaiselle suomalaiselle jyvitettynä olisi 168 euroa, kun saksalaiselle kustannus olisi vain 2 euroa ja ruotsalaisellekin 61 euroa. EU:n jäsenmaiden kansalaisten keskiarvo on 17 euroa.

Ennallistamisvaade puolestaan koskisi miljoonia hehtaareita maata, metsää ja vesipinta-alaa. Kiistan ytimessä on ollut, kuinka paljon EU voi ohjeistaa Suomea metsien käytössä.

Metsänomistajan kannalta tärkeää on pitää metsien hoito taloudellisesti ja yhteiskunnallisestikin kestävänä, jotta perheillä on yhä intressi omistaa ja hoitaa metsiä ilmastokestävästi. Jos taloudelliset kannusteet heikkenevät, metsistä huolehtiminen voi kärsiä ja siihen Suomella ei ole varaa.

Ennallistamiseen on kytkeytynyt iso metsien suojelutarve, rajoituksia hakkuutapoihin ja vaatimuksia kasvatettavaan puustoon. Samoin epäselvyyttä siihen, miten ojitettuja turvemaita, nykyisin hyvin puuta kasvavia alueita pitäisi ennallistaa. Ja ylipäätään, mitä kaikkea e-sana koskisi, ja mihin menneeseen tilaan alueita pitäisi palauttaa. Esityksen kaatuminen voisi tuoda tilaa kussakin maassa pohdituille omille ratkaisulle.

Suomea ennen Ruotsi uskalsi asettua metsien osalta ennallistamisasetusta vastaan. Lopulta myös Suomessa hallitus heräsi asiaan noin vuosi sitten, ja veti sittemmin linjansa, vaikkei päätöksenteon jälkeen heti ollutkaan selvää oliko kanta puolesta vai vastaan. Riippui kummasta ministeriöstä asiaa kysyi, maa- ja metsätalousministeriöstä vai ympäristöministeriöstä. Lopulta Suomikin asettui pääministerin johdolla ennallistamisen vastustajaksi. Mepit tosin ovat edustaneet yhä kahta leiriä asiassa.

Parlamentissa iso EPP-ryhmä päätti hiljan vastustaa komission esitystä ja nyt ympäristövaliokuntakin käänsi kelkkansa.

Jos EU:n parlamentti päätyy heinäkuun puolivälissä vihoviimeisessä äänestyksessä kaatamaan koko ennallistamisesityksen, voi moni Suomessa huokaista helpotuksesta. Toki paljon jatkossa riippuu siitä, millainen komissio vuoden päästä äänestettävään uuteen EU-parlamenttiin muodostuu.

Metsänomistajan kannalta lukuisten EU-hankkeiden keskellä on tärkeää kuitenkin pitää pää kylmänä, ja miettiä miten omat metsät kestävät parhaiten ilmaston lämpenemisen haasteita. Tulee politiikka sitten Suomesta tai muualta.