Juurikäävän torjuntaa kannattaa jatkaa pakkasten tuloon saakka – "Torjunta­jälki heikkenee yöpakkasten alettua"

Hakkuukone levittää juurikäävän torjunta-aineen tuoreelle kantopinnalle. Kuva: Pentti Vänskä

Juurikäävän torjuntatarve jatkuu maan eteläosissa. Se loppuu vasta pakkasilla, joiden alkua ilmastonmuutos pidättelee maan lounaisosissa aina vaan pitempään.

Juurikääpää torjutaan sen leviämisen riskialueella toukokuun alusta marraskuun loppuun. Torjunnan voi lopettaa, kun lämpötila laskee pakkaselle. Lauhoina talvina torjuntaa on vastaavasti syytä jatkaa talven tuloon asti.

”Juurikäävän leviämisen riski pienenee viileillä ilmoilla. Torjuntaa on silti syytä jatkaa pakkasiin asti”, vahvistaa tutkija Tuula Piri Luonnonvarakeskuksesta.

Juurikäävän riskialue kattaa eteläisen Suomen. Turvemailla torjuntavelvoite koskee vain kuusta.

Metsän hakkaajan on huolehdittava juurikäävän torjunnasta kasvatus- ja uudistushakkuun yhteydessä juurikäävän leviämisen riskialueella.

Juurikääpä leviää metsiköissä sekä juuriyhteyksien että tuoreiden kantopintojen kautta. Sitä torjutaan hakkuun yhteydessä tehtävällä kanto­käsittelyllä.

Juurikääpä vaivaa sekä kuusia että mäntyjä. Tunnetumpi ja yleisempi niistä on kuusitukkeja lahottava kuusenjuurikääpä. Se on leviämässä Länsi- ja Etelä-Suomen alueilta kohti pohjoista.

Kuusen juurikääpä aiheuttaa noin 50 miljoonan euron vahingot vuosittain.

Männynjuurikääpää on pidetty kaakkoisen Suomen ongelmana, mutta se on Länsi- ja Keski-Suomessakin oletettua yleisempi.

Se aiheuttaa noin viiden miljoonan euron vahingot vuosittain.

Juurikääpää on torjuttava, jos riskialueella kivennäismaalla sijaitsevassa metsikössä on ennen hakkuuta mäntyä tai kuusta tai molempia yhteensä yli 50 prosenttia metsikön puuston tilavuudesta.

Turvemaalla torjunta on tehtävä kohteilla, joiden puuston tilavuudesta ennen hakkuuta on kuusta yli puolet.

Hyväksyttäviä torjuntamenetelmiä ovat kantokäsittely hyväksytyllä kasvinsuojelu­aineella, puulajin vaihto lehtipuuksi uudistushakkuun jälkeen tai muu vaikutukseltaan vastaava toimenpide.

Kantojen nosto tai uudistusalueen kulotus eivät kelpaa torjunnaksi. Kantokäsittely on tehtävä siten, että kaikki läpimitaltaan yli kymmenen senttimetriä olevat havupuiden kannot käsitellään.

Koska juurikäävän itiöt eivät osaa senttejä lukea, ne leviävät myös läpimitaltaan ohuiden kantopintojen kautta. Pirin mukaan metsänomistajan kannattaa ottaa se huomioon tiheän, luontaisesti syntyneen tai kylvetyn männyntaimikon hoitoa suunnitellessaan.

Metsäkeskuksen ohjeiden mukaan juurikäävän torjuntaa ei tarvitse tehdä, jos hakkuupäivän lämpötila on alle nolla astetta tai maassa on yhtenäinen lumipeite.

”Juurikäävän torjunta-aineen levittäminen muuttuu vaikeaksi ja torjunta­jälki heikkenee yöpakkasten alettua”, Piri toteaa.

Kun lämpötila laskee pakkaselle, juurikäävän itiötuotanto vähenee ja loppuu vähitellen. Täysin varmasti itiötuotanto pysähtyy vasta, kun kääpä on jäässä tai lumen peittämä. 

Juurikääväntorjunnassa käytetään ureaa tai harmaaorvakkasientä. Torjunta-aineen ostaminen ja levittäminen edellyttää kasvinsuojelututkintoa.

Urea toimii vielä pienessä pakkasessakin, enintään seitsemässä pakkasasteessa. Harmaaorvakan itäminen ja kasvu sen sijaan heikkenevät, kun lämpötila laskee alle viiden asteen.

”Kasvinsuojelututkintovaatimuksen takia on katsottu, että kotitarvehakkuissa on kohtuutonta vaatia juurikäävän torjuntaa. Metsikön terveydelle se olisi silti hyväksi”, Piri sanoo.