Olisiko valtakunnan metsissä sittenkin kaikki hyvin ‒ kannattaisiko huomio kiinnittää taas lentämiseen ja muuhun kuluttamiseen?
Suomalaiset metsät kasvavat enemmän kuin niitä hakataan. Hiilinielutkaan eivät romahda. Silti vastuuta ilmastonmuutoksen torjunnasta kannattaa taas tarjota myös päästöjen aiheuttajille. On väärin jättää asia metsänomistajien hoidettavaksi.Huolimatta metsien ennätyshakkuista käydystä julkisesta rummutuksesta, näin ei viime vuonna käynyt. Päinvastoin hakkuut itse asiassa vähenivät vajaat kaksi miljoonaa kuutiota 75 miljoonaan kuutiometriin (MT 8.2.)
Silti hakkuiden määrästä huolestuneiden ja hiilinielujen romahtamisesta huolestuneiden parista kuulunut helpotuksen huokaus ei järisyttänyt suomalaista mediaa.
Hiukan olisi voinut vihreämpikin väki tuulettaa.
Olisiko suomalaisen metsänhoidon tilanne sittenkin hyvä, varsinkin kansainvälisesti arvioituna.
Yhdestä vuodesta voi vetää vain rajallisesti johtopäätöksiä, mutta jotain kuitenkin.
Luonnonvarakeskuksen mukaan viime vuonna hakattiin metsää 93 prosenttia hakkuumahdollisuuksista. Viimeisen seitsemän vuoden aikana taso on vaihdellut 86 ja 97 prosentin välillä.
Kun puuta otettiin talteen 75 miljoonaa kuutiota ja metsiin kertyi kuollutta puuta yhteensä 14 miljoonaa kuutiota, myös kokonaispoistuma pieneni edellisestä vuodesta vajaat pari prosenttia.
Uutta runkopuuta kasvoi samaan aikaan 103 miljoonaa kuutiometria, joten elävän puuston kokonaismäärä lisääntyi peräti 14 miljoonaa kuutiota
Tältäkin osin valtakunnan metsissä kaikki on enemmän tai vähemmän hyvin.
Myös hiilensidonnan osalta näkymä ei ole ollenkaan niin lohduton kuin vaikkapa vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo on julkisissa puheissaan väittänyt.
Luken tutkimusprofessori Annika Kangas kehottaakin jättämään teollisuuden suhdannevaikutuksista johtuvat vuotuiset vaihtelut vähemmälle huomiolle ja keskittymään pitkällä aikavälillä mahdollisimman tehokkaaseen metsänhoitoon (MT 4.2.).
Kankaan mukaan hakkuiden rajoitusten sijaan kannattaisi kasvattaa kaikenikäistä metsää, välttää liian rajuja harvennuksia ja liian aikaisia avohakkuita.
Kankaan mukaan vanhojen metsien etuja liioitellaan, koska niissä ei ole huomioitu tuhoriskiä. Muutenkin Kankaan mielestä ilmastoneutraaliutta ei pitäisi rakentaa pelkästään metsien hiilensidonnan varaan.
Myös muiden on tehtävä osuutensa. Fossiilisten päästöjen vähentäminen on olennaista.
Kangas osuu arviossaan aivan oikeaan.
Kun neljä vuotta sitten eduskuntavaaleihin käytiin vahvoilla ilmastoteemoilla, päästöt ja kulutus olivat huomattavasti vahvemmin esillä kuin nyt.
Metsänomistajien hienoa työtä hiilinielujen ja biodiversitetin osalta on aina hyvä nostaa esille, mutta liian usein siihen liitetään väärä ja ikävä klangi.
Aivan kuin metsät kasvaisivat väärällä tavalla.
Olisiko näissäkin vaaleissa taas hyvä kääntää katse olennaisimpaan. Edelleen fossiiliset polttoaineet, lentäminen, betonirakentaminen ja yltiökulutus ovat ilmasto-ongelmien pahimpia juurisyitä.
Niistä pitäisi myös puhua sellaisina. Poliittisessa keskustelussa vastuuta jaetaan nyt kovin valikoidusti.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
