Veli-Matti Pekkarinen (vas.) ja Jari Ullakko vievät eteenpäin levähdysalueiden ilosanomaa. Oikealla Apus ry:n puheenjohtaja Juha Honkala. Kuva: Kimmo Haimi
Metsästäjien ja lintuharrastajien yhteistyöllä syntyy vesilintuparatiiseja
Nykyisin vesilinnut lähtevät syysmuutolle ennenaikaisesti, paljon ennen vesistöjen jäätymistä. Sotka-levähdysaluehanke etsii tähän ratkaisua.Tuusula
Vesilinnuilla ei ole kiirettä syysmuutolle. Niiden pitäisi kerätä polttoainetta ja voimia Suomessa jäiden tuloon saakka. Kuva: Kimmo HaimiRantamo-Seittelin kosteikko Tuusulassa on syksyisenä sadepäivänä melko hiljainen. Sinisorsaparvi lehahtaa näytöksenomaisesti kauempaa lentoon.
Jotta vesilinnut eivät lähtisi Suomesta ennen aikojaan talvehtimisalueilleen, Birdlife Suomen ja Metsästäjäliiton yhteisvoimin kehitetään koko maan kattavaa vapaaehtoisesti perustettavien levähdysalueiden verkostoa. Hankkeessa myös koulutetaan vesialueiden haltijoita levähdysalueiden hyödyistä.
”Vesilintujen pitäisi pysyä Suomessa jäiden tuloon saakka, mutta nykyisin ne lähtevät muutolle liian aikaisin. Elokuun lopussa linnut eivät ole vielä riittävän hyvässä kunnossa ja tarpeeksi valmistautuneita matkan rasituksiin. Levähdysalueiden ansiosta linnut voivat muuttaa hyväkuntoisina luontaisen rytminsä mukaisesti ja tulevat todennäköisemmin hyväkuntoisina takaisin keväällä tänne pesimään”, Metsästäjäliiton lintuvesiasiantuntija Veli-Matti Pekkarinen selittää katsellessaan kiikareilla sorsille rakennettuja pesäputkia.
”Levähdysalueiden ansiosta linnut voivat muuttaa hyväkuntoisina luontaisen rytminsä mukaisesti.”
Juuri näin tapahtuu Rantamo-Seittelin kosteikolla.
”Marraskuun alussa kosteikolla oli toistasataa sinisorsaa, kymmenkunta haapanaa ja muutama tavi”, kehaisee paikallisen lintuyhdistyksen Apuksen puheenjohtaja Juha Honkala. Honkala kertoo, että lintujen määrät vähitellen kumuloituvat, kun linnut oppivat, että on tarjolla hyvä paikka.
Kosteikko tarjoaa vesilinnulle niiden tarvitsemia rauhallisia pesimä- ja levähdyspaikkoja. Kosteikosta on myös toisenlainen hyöty, sillä se pidättää myös osan Sarsalanojan kautta tulevasta ravinnekuormasta.
Tämä on tärkeää, sillä Suomessa on jo menetetty monia luontaisesti reheviä lahtia ja lampia. Elinympäristöjen tuhoutuminen on yksi pääsyy sorsakantojen taantumiseen.
”Aiemmin lahtien ja luonnonkosteikkojen ravinnetasapaino on ollut kohdallaan, mutta nyt liikaravinteet ja ilmastonmuutos tekevät niistä ylirehevöityneitä eikä se ole linnuille hyvä juttu”, Pekkarinen sanoo.
Levähdysaluehanke on monella tapaa myös maailman mittakaavassa poikkeuksellinen. Siinä edistetään paitsi lintujen hyvinvointia mutta myös lintuharrastajien ja metsästäjien yhteistyötä. Käytännössä yhdessä tehdään kaikkea kosteikkojen raivauksesta sorsien keinopesien tekemiseen. Metsästäjien osaamista tarvitaan ennen kaikkea pienpetokantojen hallintaan. Supikoirien ja minkkien poisto auttaa lintuja onnistumaan pesinnöissä.
”Lintupiireissä tunnetaan supikoirien ja minkkien vaikutus lintujen pesintöihin, mutta tarvitaan tiedon upottamista myös niihin toisinajattelijoihin, jotka eivät ymmärrä näiden haitallisten vieraslajien tuhoisaa vaikutusta”, sanoo Apus ry:n puheenjohtaja Juha Honkala.
Lintuvesiasiantuntija Jari Ullakko aloitti levähdysaluehankkeessa viime maaliskuussa. Kuva: Kimmo Haimi”Vaikka sitä aina mielletä, meillä molemmilla on loppujen lopuksi sama tavoite, vesilintujen auttaminen. Olemme samassa veneessä, sillä kumpikaan osapuoli ei halua, että vesilinnut häviävät”, sanoo Birdlifea hankkeessa edustava lintuvesiasiantuntija Jari Ullakko, joka aloitti työssään viime maaliskuussa.
Ullakon ammatillinen tausta on yllättävä, sillä hän kertoo valmistuneensa aikoinaan sveitsiläisestä yliopistosta teolliseksi muotoilijaksi. Valmistumisen jälkeen hän on tehnyt alan töitä 35 maassa. Suomeen palaamisen jälkeen vanhasta lintuharrastuksesta tuli työ.
”Lintupiireissä tunnetaan supikoirien ja minkkien vaikutus lintujen pesintöihin”, sanoo Apus ry:n puheenjohtaja Juha Honkala. Kuva: Kimmo Haimi”Ymmärsin, että lintuja ei tule suojeltua pelkästään niitä katselemalla. Ympäristödatan kehittyminen tulee luomaan aivan uusia tapoja todentaa suojelun merkitystä ja linnut ovat hyvin selkeä ja näkyvä merkki ympäristömme tilasta”, Ullakko kertoo erikoisesta uramuutoksestaan.
”Pitkälti tämä on koulutustyötä, jossa asiat ovat maalaisjärjellä ymmärrettäviä. Monissa muissa linnustonsuojeluasioissa syy-yhteydet ovat hyvin monimutkaisia, mutta tässä ne ovat selkeitä. Tarvitaan paljon ruohonjuurityötä ja yhdessä toimimista. Siitä kaikki lähtee.”
”Tällä hetkellä fakta on se, että vesilintujen määrä on vähentynyt huolestuttavasti. Numerot ovat nyt sellaisia, että jos me emme saa yhdessä suuntaa muuttumaan vapaaehtoistyöllä, tulee jossakin vaiheessa jonkinlaisia lakimuutoksia”, Ullakko kiteyttää.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
