Suden DNA-keräys käynnistyy jälleen
Suden jätöksiä kerätään DNA-tutkimukseen 15.11. alkaen helmikuun loppuun asti. DNA-tutkimus paljastaa susista asioita, joita ei saada selville muilla menetelmillä.
Kuka tahansa jätöksiä ja jälkiä tunnistava luonnossa liikkuja voi ryhtyä vapaaehtoiseksi DNA-näytekerääjäksi. Kuva: Antti Härkälä / LuonnonvarakeskusSuden kakkaa kerätään jälleen Luonnonvarakeskuksen toimesta helmikuun loppuun. Tämä ajankohta on valittu keräykselle siksi, että olosuhteet suden jätösten keräämiselle DNA-näytteiksi ovat otollisimmat talvella pakkassäällä. Lumijäljet helpottavat susien liikkeiden seuraamista, ja pakkassäässä DNA säilyy hyvin jätöksen pinnalla.
”DNA:n avulla tunnistetaan jätöksen jättänyt susi ja susireviirin rajat sekä saadaan tietää, elääkö reviirillä susipari vai -lauma”, kertoo DNA-näytekeräystä koordinoiva Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Mia Valtonen tiedotteessa.
Näytteitä keräävät vapaaehtoisten lisäksi Luken ja Suomen riistakeskuksen työntekijät. Kuka tahansa jätöksiä ja jälkiä tunnistava luonnossa liikkuja voi ryhtyä vapaaehtoiseksi DNA-näytekerääjäksi.
Metsästäjäliitto on luvannut maksaa myös tänä vuonna jäsenseuroilleen viime talven tapaan palkkion. Lisäksi jokaisesta suden DNA-näytteestä reviiriltä, joka ei ole vielä kanta-arviokartalla, liitto maksaa takautuvasti 50 euron lisäkorvauksen.
"Susihavainnot ja DNA-tulokset ovat välttämättömiä, jotta voimme muodostaa luotettavan kuvan Suomen susikannan tilanteesta. Vapaaehtoisten näytekerääjien panos on korvaamaton”, Valtonen sanoo.
DNA-tuloksia hyödynnetään suden kanta-arvion koostamisessa. Lisäksi DNA-näytteet ovat avainasemassa koirasusien tunnistamisessa.
Aiempien vuosien DNA-tulokset on koottu kartalle Luonnonvaratieto.luke.fi-palvelussa.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
