Lukijalta: Metsien puuston kasvun lisääntyminen on pysähtynyt

Metsänhoitoa. Kuvituskuva. Kuva: Tommi Hakala

Vielä tämän vuosisadan alussa riemuittiin, sillä valtakunnan puuvarojen inventointien (VMI) mukaan Suomen metsien puustojen kasvu oli suurentunut merkittävästi. Yleisesti arveltiin, että se oli nykyisen metsänkäsittelyn ansiota. Sitä kutsuttiin jopa hyväksi metsänhoidoksi. Jotkut alan tutkijat ennustivat, että kasvun lisääntyminen jatkuu vielä pitkään ja jopa voimakkaampana.

Samanaikaisesti jatkoivat voimistumistaan ilmastonmuutosta aiheuttavat ja puustojen kasvua lisäävät tekijät, ilmaston lämpeneminen, kasvukauden pidentyminen, typpisaasteiden levittyminen ja ilman hiilidioksidipitoisuuden lisääntyminen.

Vertailukelpoisia tuloksia eri tekijöiden vaikutuksesta kasvun lisääntymiseen löytyy esimerkiksi 1980-luvulla perustetulta Ruoveden koekentältä. Siltä on mitattu puuston kehitystä nykykäytännön, aidon jatkuvan kasvatuksen, määrämittahakkuun ja käsittelemättömän vaihtoehdon koealoilta. Puustojen kasvutietoja voidaan tarkastella tutkimuksen lähtötilanteesta ja esimerkiksi vuosijaksoilta 1994—2002, 2003—2008 ja 2009—2011.

Valtapuustot olivat seuranta-aikana iältään parhaassa kasvuvaiheessa.

Kaikissa käsittelyissä puustojen kasvu lähtötilanteesta jaksolle 1994—2002 voimistui kuten puuvarojen inventointien mukaan koko maassa. Suurinta se oli käsittelemättömillä koeruuduilla.

Aikajaksolla 2003—2008 kasvun lisääntyminen pysähtyi ja kääntyi jopa laskuun. Lasku voimistui seuraavalla mittausjaksolla 2009–2011 lukuun ottamatta käsittelemätöntä vaihtoehtoa.

Mittaukset osoittavat, että 1900-luvun lopulla puustojen kasvun lisääntyminen tapahtui kaikissa metsissä. Nykykäytännön käsittelyt eivät siten olleet kasvun lisääjiä muuta kuin lannoituksen ja puustoisten soiden ojituksen seurauksena.

Edellä kerrotut ilmastonmuutoksen tekijät ovat olleet varsinaiset kasvun lisääjät, mutta samalla ne ovat voimistaneet lyhyellä viiveellä myös puiden tuhoja, esimerkiksi kirjanpainajan tuhoja.

Tuhot ilmeisesti voimistuvat ja siten kasvun nopeutuminen kääntyy hidastumiseksi, sillä ilmastonmuutos jatkaa etenemistään. Kasvu olisi lisääntynyt vielä enemmän ja lasku hidastunut, jos puustoja olisi hakattu nykykäytännön sijasta aidolla jatkuvan kasvatuksen menetelmällä tai jätetty hakkaamatta.

Erkki Lähde

metsänhoidon emeritusprofessori