ASF:n todelliset kustannukset paljastuvat vähitellen ‒ ministeriön oltava hereillä

Viime viikot ovat osoittaneet Suomen varautuneen varsin hyvin afrikkalaisen sikaruton (ASF) leviämiseen maan rajojen sisäpuolelle. Viranomaisten ja metsästäjien välistä yhteistyötä, tartuntavyöhykkeiden perustamista, liikkumisrajoituksia, näytteenottoa ja raatojen etsintää oli valmisteltu ja testattu vuosien ajan. Kun ensimmäinen ASF-löydös Virolahdella tehtiin, operatiivinen tilannekuva saatiin muodostettua ripeästi ja torjuntatoimet käynnistyivät viivyttelemättä.

Samalla kriisi paljasti sellaisia välttämättömien viranomaispäätösten seurauksia, jotka eivät nousseet aiemmissa harjoituksissa esiin: rajoituksilla on ollut vaikutuksensa esimerkiksi Kaakkois-Suomen vilja- ja puumarkkinoihin sekä monien yritysten toimintaan.

Alun epävarmuuden jälkeen viranomaiset ovat tarkentaneet ohjeitaan ja keventäneet osaa rajoituksista. Esimerkiksi viljan käyttöä koskevien ehtojen täsmentäminen on mahdollistanut viljakaupan asteittaisen käynnistymisen uudelleen, vaikka markkinoiden toiminta ei olekaan vielä palautunut normaaliksi.

Viljan käytölle ja kuljetuksille asetetut rajoitukset ja ehdot ovat välttämättömiä, jotta sioille hengenvaarallisen taudin kohtalokas leviäminen tuotantosikaloihin voitaisiin estää.

MTK on vaatinut valtiota korvaamaan tuottajille viranomaispäätöksistä aiheutuvat välittömät ja välilliset vahingot. Maanantain tietojen mukaan vain Lantmännen Agro ostaa ohraa ja vehnää rajoitusalueelta ennen viranomaisten edellyttämän 30 vuorokauden varastointivaatimuksen täyttymistä. Pääsääntöisesti varastointivelvoitteesta vastaa viljelijä.

Kuten MTK:n puheenjohtaja Tero Hemmilä toteaa, kansallisesti vastustettavasta eläintaudista aiheutuvien viranomaisrajoitusten aiheuttamat vahingot kuuluvat valtion korvattavaksi. Vaihtoehtoja järjestön mukaan ovat esimerkiksi valtion interventio-ostot tai Huoltovarmuuskeskuksen hankinnat. (MT 14.8.)

On myös muistettava, etteivät vaikutukset rajoitu pelkästään maatiloihin vaan myös metsätalouteen sekä kuljetusyrityksiin ja koneurakoitsijoihin ja niiden kautta paikalliseen työllisyyteen, kuntien verotuloihin ja koko alueen elinvoimaan. Juuri näitä välillisiä vaikutuksia nykyinen korvausjärjestelmä tunnistaa huonosti, vaikka ne ovat monelle yritykselle yhtä todellisia kuin suorat menetykset.

Kun taudin akuutti vaihe aikanaan jää taakse, juuri nämä vaikutukset on syytä arvioida huolellisesti. Kaikki ASF:n seuraukset eivät löydy kartoista, tartuntavyöhykkeistä tai laboratoriotuloksista. Osa näkyy markkinoilla, yritysten kassavirroissa, kuntien taloudessa ja ihmisten toimeentulossa. Vasta niiden ymmärtäminen kertoo, kuinka laaja kriisi afrikkalainen sikarutto todellisuudessa on ollut.