Iso joukko toimijoita irtautuu protestina susikannan hoitosuunnitelman päivitystyöstä

Suomessa eduskunta on linjannut, että suotuisan suojelutason viitearvo ei voi perustua pelkästään genetiikkaan. Kuva: Markku Vuorikari

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, Pohjois-Karjalan alueellinen riistaneuvosto, Suomen Kennelliitto ja Suomen Metsästäjäliitto ovat irtautuneet maa- ja metsätalousministeriön vetämästä Suomen susikannan hoitosuunnitelman päivitystyöstä.

Susikannan hoitosuunnitelman päivityksessä Suomeen määriteltäisiin poronhoitoalueen eteläpuolelle kaksi erillistä susien osapopulaatiota, Länsi- ja Itä-Suomen populaatiot.

Yhteistiedotteessa kritisoidaan erityisesti sitä, että kummallekin populaatiolle muodostettaisiin näin oma viitearvo, joka määrittäisi kyseisen populaation suotuisan suojelutason.

Kahden populaation malli edellyttäisi kannanhoidollisen metsästyksen toteutumisen näkökulmasta sitä, että Suomessa tulisi olla enemmän susia kuin yhden populaation tapauksessa.

Toiminnasta pois jättäytyneiden mukaan kahden osapopulaation erottaminen itsenäisiksi kannanhoidon yksiköiksi pelkästään geneettisin perustein ei ole perusteltua tilanteessa, jossa Länsi-Suomen susiesiintymän lisääntymishistoria on lyhyt.

Myöskään Euroopan komission tilaama Viitearvojen määrittelyn opas ei tue ajatusta viitearvojen muodostamisesta Suomessa kahdelle susipopulaatiolle erikseen. Itä- ja Länsi-Suomen esiintymien etäisyys on suden kannalta lyhyehkö, eikä lajilla ole maantieteellisiä esteitä levittäytyä.

Päivitystyöstä irtautuneet toimijat ovat erittäin huolestuneita siitä, että Suomessa on haluttu ottaa Euroopan unionin linjauksia tiukempi tulkinta suotuisan suojelun tason määrittelyssä. Kentän toimijat esittävät, että eduskunta määrittää susikannan suotuisan suojelun tason, kuten Ruotsin parlamentti on jo tehnyt.

Suomessa eduskunta on linjannut, että suotuisan suojelutason viitearvo ei voi perustua pelkästään genetiikkaan.