Syyttäjän päätös: Suden viime vuonna Nurmeksessa ampunut metsästäjä ei saanut syytettä
Metsästäjä ampui varoituslaukauksen jälkeen yhden kolmesta koiransa kimpussa olleesta sudesta.
Koska susi on metsästyslain mukaan riistaeläimenä rauhoitettu suurpeto, ampumiset lähtevät syyttäjän arvioitavaksi aina rikosnimikkeellä törkeä metsästysrikos. Kuva: Lari LievonenSuden viime vuoden syyskuussa Nurmeksessa ampunut metsästäjä ei saanut syytettä metsästysrikoksesta.
"Poliisi tutki, siirsi asian syyttäjälle ja Itä-Suomen syyttäjälaitoksen ratkaisu 29. lokakuuta 2020 on päätös syyttämättä jättämisestä", rikosylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen Itä-Suomen poliisista kertoo.
Syyttäjän piti ratkaista, oliko kyseessä välitön ja pakottava vaara ja siten rikoslain 4. luvun 5. pykälän ja 1. momentin mukainen pakkotilateko. Jos tällaiseen oikeuttamisperusteeseen vedotaan, poliisi ei voi lain mukaan tehdä tapauspäätöstä, vaan pakkotilan perusteet punnitsee ensimmäisenä viranomaisena rikosprosessissa syyttäjä.
Koska susi on metsästyslain mukaan riistaeläimenä rauhoitettu suurpeto, ampumiset lähtevät syyttäjän arvioitavaksi aina rikosnimikkeellä törkeä metsästysrikos, Pohjolainen selvittää.
Kyseinen tilanne syntyi, kun jänismetsällä ollut metsästäjä ampui hänen suomenajokoiransa kimppuun käyneen suden Tolvasenvaarassa 8. syyskuuta 2020.
Metsästäjä havahtui kuulemaansa koiran vikinään, säntäsi paikalle ja näki yhden suden raatelevat koiran takapäätä ja kahden muun kärkkyvän vieressä. Metsästäjä ampui varoituslaukauksen, joka ei tepsinyt, ja sitten kohti. Susi löytyi kuolleena kymmenen metrin päästä ampumapaikalta. Susi oli Luken pannoittama urossusi.
Syyttäjän piti punnita, oliko kyseessä välitön pakkotilanne, jossa suojeltavaa kohdetta eli koiraa sai puolustaa. Rikoslain mukaan omaisuuttaan eli tässä tilanteessa koiraa saa pakkotilassa eli hyökkäystilanteessa puolustaa.
Toisessa vaakakupissa painoi toinen suojeltava kohde eli rauhoitettu eläin susi.
"Tässä tilanteessa syyttäjä katsoi, että teko oli kokonaisuutena arvioiden puolustettava ja siten pakkotilatekona sallittu", Pohjolainen summaa.
Pohjolaisen mukaan syyttäjän kanta ei ole ennakkotapaus, sillä tapahtuma ei ole ainutlaatuinen. Hänen mukaansa osa kansalaisista vaatii pakkotilalainsäädäntöön muutosta, mutta poliisi toimii voimassa olevien lakien mukaan.
Syyttäjän päätöksestä voi kuka tahansa tehdä muutosharkintapyynnön sisältävän kantelun valtakunnan syyttäjänvirastoon. Pohjolaisen mukaan kantelu tuskin menestyisi eli se menisi hukkaan.
Parhaillaan Itä-Suomen poliisilla on esitutkinnassa vastaavanlainen tapaus Lieksasta, missä metsästäjä ampui viime perjantaina karhujahdin yhteydessä koiransa kimppuun hyökänneen suden. Tapauksen ratkaisuajasta ei ole vielä tietoa. Nurmeksen tapauksessa viime vuonna syyttäjän ratkaisu tuli nopeasti, jo kuudessa viikossa.
Lue myös:
Ruotsissa suden suotuisan suojelutason viitearvo on noin 300 sutta
Metsästyskoiran kimppuun hyökännyt susi ammuttiin tänään Lieksassa – poliisi aloitti esitutkinnan
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
