UPM:n vaneri matkaa Venäjältä maailmalle – suuntana muun muassa Aasia

UPM:n Chudovon-tehtaan tuotevalikoima laajeni tehdaslaajennuksen jälkeen.parilla tuotteella. Koneet tehtaalle on toimittanut Raute. Kuva: Mia Jouslehto

UPM:n vaneritehtaan laajennus otettiin tällä viikolla virallisesti käyttöön Venäjällä. Pietarin tuntumassa sijaitseva Chudovon-tehdas on yhtiön suurin yksittäinen koivuvanerin tuotantoyksikkö. Valmista koivuvaneria tehdas tuottaa laajennuksen jälkeen 155 000 kuutiota vuodessa.

Uuden linjan toiminta käynnistyi jo keväällä, mutta lopulliseen tuotantovauhtiin pääsy kestää vielä tovin.

UPM:llä on Suomessa yhteensä kuusi vaneritehdasta ja yksi viilutehdas. Sillä on ulkomailla vanerituotantoa Venäjän Chudovon lisäksi Viron Otepäässä. Yksiköistä suurin on Pellos, joka tekee havuvaneria ja vastaa lähes puolesta konsernin koko vanerituotannosta.

Hiipuva talouskehitys nakertaa vanerin kysyntää, ja esimerkiksi Pellos on jo ilmoittanut yt-neuvotteluista varautuakseen kysynnän laskuun ja mahdollisiin brexit-häiriöihin havuvaneria käyttävässä Britanniassa.

Chudovon-tehtaan tuotannosta viennin määrä vaihtelee tilanteen mukaan. Nyt tuotannosta Venäjälle menee 20–30 prosenttia. Valtaosa suuntautuu kuitenkin vientiin, kuten Aasiaan ja Saksaan.

Projektipäällikkö Timo Salmikuukan mukaan Chudovon koivuvaneria käytetään etenkin rakentamisessa ja kuljetusvälineteollisuudessa. Vaneria löytyy esimerkiksi rekkojen perävaunuista tai lng-kaasualuksista.

UPM ei kerro tehdaskohtaisia kannattavuuslukuja, mutta investointi lisää mitä ilmeisemmin Chudovon-tehtaan kannattavuutta. Laajennus toi entiseen noin 110 000 kuution kapasiteettiin 45 000 kuutiota lisää, samalla tehtaan oma työvoima kasvoi joillakin kymmenillä henkilöillä. Nykykoossa tehtaalla työskentelee noin 650 henkilöä, pääsääntöisesti paikallista väkeä.

Investoinnin koko työllistävä vaikutus alueelle on noin 100 henkeä, kun mukaan lasketaan vaikutukset puunhankintaan ja logistiikkaan.

UPM:n investointi on kaikkiaan yksi merkittävimmistä suomalaisinvestoinneista Venäjälle viime vuosina. Pienelle 17 000 asukkaan Chudovon kaupungille sen merkitys on suuri. Se on kaupungin merkittävin teollisuuslaitos ja työllistäjä.

”Kiitän UPM-Kymmeneä luottamuksesta aluetta kohtaan”, tiivisti sanansa varakuvernööri Eveny Bogdanov tehtaan vihkimistilaisuudessa.

Vanerilinjaston lisäksi tehtaalle rakennettiin biolämpövoimala, joka tuottaa lämpöä tehtaan käyttöön ja vähentää samalla fossiilisten polttoaineiden kulutusta.

Kaksi kolmasosaa tehtaan käyttämästä lämmöstä kuluu viilun kuivaamiseen. Viilun sorvauksesta yli jäävä puhdas hake kuljetetaan tehtaalta sellun valmistukseen, muu hake käytetään lämmöksi.

Chudovon investoinnin budjetti oli 50 miljoonaa euroa. Tästä noin puolet kului Salmikuukan mukaan paikallisiin ruplahintaisiin ostoihin, ja puolet eurohintaisiin hankintoihin, kuten koneisiin ja laitteisiin. Koneet tehtaalle on toimittanut Raute.

UPM:n Venäjän ja Baltian puunhankinnasta vastaavan Hannu Kivelän mukaan tehtaan tarvitsemat koivutukit UPM hankkii 100–120 kilometrin säteeltä ympäristöstä. Niin Chudovon-tehtaan kuin Suomeen tuotavat puut UPM ostaa korjuuyhtiöiltä. Omia vuokrasopimuksia yhtiöllä ei ole Venäjän metsiin.