Tutkimus: Näistä syistä metsänhoitoa kannattaa tukea valtion varoin

Puuntuotannon tukemisesta yhteiskunnan varoin nousee aina välillä keskusteluun. PTT:n tuoreen selvityksen mukaan sille on hyvät perusteet.

”Puuntuotannon tuet lisäävät metsänhoidon investointeja ja tuottavat merkittäviä yhteiskunnallisia hyötyjä”, summaa metsäekonomisti Matti Valonen PTT:n tiedotteessa.

PTT:n selvityksen perusteella tuet innostavat metsänomistajia hoitamaan metsiään. Pitkällä aikavälillä se nostaa puun laatua ja vahvistavat metsäteollisuuden raaka-ainepohjaa. Samalla tuet ohjaavat metsänomistajia ottamaan ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteet huomioon talousmetsien käsittelyssä.

Valosen mukaan keskeinen peruste metsätuille ovat juuri niiden pitkäaikaiset vaikutukset. Siinä hyötyjä kohdistuu koko yhteiskuntaan eikä vain metsänomistajille.

Metsänomistajia tuet kannustavat oikea-aikaisiin hoitotoimiin. Ilman niitä metsänomistajien into esimerkiksi nuorten metsien hoitoon saattaisi heiketä. Niihin kertyy aikailemalla hoitorästejä, jotka syövät metsätalouden kannattavuutta.

”Suomen metsissä on yhä merkittäviä hoitorästejä, jotka voivat heikentää puuntuotannon edellytyksiä pitkällä aikavälillä. Tukijärjestelmä ei yksin riitä poistamaan näitä rästejä, vaan sen rinnalla tarvitaan neuvontaa ja toimivia metsäpalveluja”, muistuttaa vanhempi metsäekonomisti Jani Laturi.

Valtio maksaa puuntuotannon tukia metsänomistajille vuosittain noin 32 miljoonaa euroa. Tästä yli 20 miljoonaa euroa palautuu valtiolle metsänomistajien pääomatuloveroina, tuen lisäämästä työstä syntyvinä ansiotulo- ja yhteisöveroina sekä pidemmällä aikavälillä syntyvien kantorahatulojen pääomaverotuloina.

Tuet lisäävät metsänhoidon toimialan työllisyyttä arviolta noin 150 henkilötyövuotta ja lisäksi pidemmällä aikavälillä suuremman ainespuukertymän johdosta 394 henkilötyövuotta puunkorjuussa ja -kuljetuksessa ja metsäteollisuudessa.