Tiesitkö, että moottorisahan edeltäjä kehitettiin alun perin avuksi synnytykseen? Näin metsänomistajan tärkeä työväline on muuttunut vuosien varrella

Pokasahan käyttöaika oli noin 1920-luvulta 1950-luvulle saakka. Kuvassa Suomen Metsämuseo Lustossa sijaitseva vanha pokasaha. Kuva: Carolina Husu

Monelle voi tulla yllätyksenä, että moottorisahan juuret ovat metsän sijaan sairaalassa.

Tiedot moottorisahan alkuperästä eivät ole täysin varmoja, mutta tiettävästi ensimmäiset ketjusahaa muistuttaneet sahat kehitettiin alun perin kirurgisiin toimenpiteisiin jo 1700-luvulla. Skotlantilaisten lääkäreiden John Aitken ja James Jeffrayn kehittämä käsikäyttöinen ketjusaha helpotti kirurgisia toimenpiteitä ja etenkinsynnytyksiä, sillä sen avulla voitiin katkaista tarvittaessa häpyliitos nopeasti.

Nykyistä moottorisahaa ulkoisesti muistuttavan ketjusahan keksijänä pidetään kuitenkin saksalaista ortopediä Bernard Heineä. Myös Heinen vuonna 1830 kehittämä väline oli tarkoitettu puunkaadon sijaan kirurgiaan ja erityisesti luun leikkaamiseen.

Varsinaiselle moottorisahalle patentin sai hankittua ensimmäisenä yhdysvaltalainen Samuel J. Bens. Hän keksi sahan yrittäessään löytää keinoa jättimäisten, läpimitaltaan useiden metrien levyisten punapuiden kaatamiseen. Laite oli kuitenkin kömpelö, minkä vuoksi se jäi lopulta vähälle käytölle.

Seuraava askel kehityksessä oli kannettava moottorisaha. Sen keksi vuonna 1918 kanadalainen maanviljelijä James Shand. Ajatus syntyi sattumalta, kun Shand oli kunnostamassa aitaa ja huomasi, miten piikkilanka oli sahautunut puupaalun läpi.

Suomessa kirves ja justeeri olivat koko 1900-luvun alkupuoliskon ajan metsurien käytetyimmät metsätyövälineet.

Justeeri on kahden sahaajan voimin käytettävä saha, jossa on keskellä terä ja sen päissä puiset sauvamaiset kahvat.

Ensimmäiset merkit sahojen koneellistumisesta nähtiin kuitenkin Suomessakin jo 1910-luvulla. Kapteeni Robert Lagus esitteli vuonna 196 Turussa kehittämäänsä Arbor-puunkaattokonetta.

Laite kaatoi noin puolimetrisen puun vajaassa minuutissa. Keksintö ei saanut kuitenkaan tuulta alleen, sillä 120 kiloa painavan koneen liikuttelu ei ollut metsässä kovin helppoa.

Pokasahat tulivat kirveen ja justeerin rinnalle metsätöihin 1920-luvulla.

Suomen metsäteollisuus oli tuolloin käännekohdassa, kun nuorempia metsiä ryhdyttiin kaatamaan paperiteollisuuden raaka-aineeksi.

Pokasahat valmistettiin yleensä itse veistetyistä puista, ja niillä kaadettiin etenkin pienempiä puita. Järeät tukit kaadettiin yhä justeereilla.

Stihlin vuonna 1929 julkaisema bensiinikäyttöinen kahden hengen moottorisaha painoi lähes 50 kiloa.  Kuva: Stihl

Metsätöihin sopivien moottorisahojen kehitys kiihtyi 1920-luvulla, kun teollisuuspuun kysyntä kasvoi maailmanlaajuisesti.

Yksi tämän päivän suurimmista moottorisahavalmistajista julkaisi ensimmäisen sahansa lähes sata vuotta sitten vuonna 1926.

Kahden miehen käytettävä sähköinen moottorisaha STG oli saksalaisen insinöörin Andreas Stihlin käsialaa. Sen teho oli 2,2 kilowattia ja paino 48 kiloa.

Metsätöissä sahasta ei ollut vielä kovin paljon hyötyä, sillä se sopi ainoastaan katkontaan muttei puiden kaatamiseen.

Vain vuotta myöhemmin niin ikään saksalainen Emil Lerp kehitti ensimmäisen massatuotetun bensiinikäyttöisen moottorisahan.

Lerp testasi sahaa Dolmar-nimisellä kukkulalla, mistä se ja myöhemmin koko yritys sai nimensä.

Lerpin entinen liikekumppani Stihl tuli pian perässä ja julkaisi vuonna 1929 oman versionsa bensiinikäyttöistä kahden hengen moottorisahasta.

Yhden hengen moottorisahat tulivat myyntiin vasta 1950-luvulla.

Lähes parikymmentä kiloa painaneet möhkäleet eivät päästäneet metsureita helpolla. Työoloja heikensivät etenkin sahojen kova ääni ja tärinä.

Ruotsalainen Jonsered toi ensimmäisen Raket-nimisen moottorisahansa markkinoille vuonna 1954.

Toinen ruotsalainen yritys Husqvarna julkaisi ensimmäisen oman moottorisahansa viisi vuotta myöhemmin. Husqvarna 90 -nimisessä sahassa käytettiin moottoripyöristä tuttua äänenvaimennustekniikkaa, mikä laski sahan melutasoa.

Husqvarna osti Jonseredin 1990-luvulla. Viime vuonna yhtiö päätti lopettaa Jonseredin tuotteiden valmistamisen ja myynnin.

Suomalainen Termit-moottorisaha tuli markkinoille 1960-luvulla. Lähes 10 kiloa painanut saha jäi kuitenkin melko pian kilpailijoiden kevyempien sahamallien jalkoihin.  Kuva: Johannes Wiehn

Moottorisaha päristeli kunnolla metsätöihin 1960-luvulla, jolloin se syrjäytti perinteiset työvälineet.

Metsureiden työhyvinvointi parani kertaheitolla, kun sahoissa yleistyi valkosormisuutta ehkäisevä tärinänvaimennus. 1970-luvulla tuotekehityksen painopiste siirtyi turvallisuuteen.

Nykyään kaikista myytävistä sahoista löytyy muun muassa tapaturmia ehkäisevä takapotkusuoja ja lähes kaikista myös valkosormisuutta ehkäisevä kahvojen lämmitys.

2010-luvun alussa markkinoille tulivat ensimmäiset akkukäyttöiset moottorisahat. Niiden suosio on kasvanut nopeasti kymmenessä vuodessa helppokäyttöisyyden ja huoltovapauden ansiosta.

Husqvarnan klassikkomalli 242 julkaistiin 1980-luvulla. Moni nykypäivän metsureista pitää sitä yhä kaikkien aikojen parhaana moottorisahana. Kuva: Sami Karppinen