"Nyt tai ei koskaan" – Niina Uronen palasi metsämuseo Luston toimitusjohtajana juurilleen vain parin kilometrin päähän lapsuudenkodistaan

Moottorisahatorni on alkuvuonna Metsämuseo Luston toimitusjohtajana aloittaneen Niina Urosen lempikohta museossa. Kuva: Jani Kautto

"Nyt tai ei koskaan", ajatteli Niina Uronen nähdessään Suomen Metsämuseo Luston etsivän uutta toimitusjohtajaa.

Ajatus kotiseudulle Punkaharjulle palaamisesta ei ollut hetken hairahdus, sillä hän harkitsi tehtävää jo edellisen haun aikana.

"Nyt tuntui oikealta hetkeltä hakea. Olen ylpeä siitä, että saan johtaa metsämuseota", alkuvuonna toimitusjohtajana aloittanut Uronen kertoo.

Aiemmin hän työskenteli Tanhuvaaran urheiluopiston koulutuspäällikkönä ja varatoimitusjohtajana.

Työkokemusta on karttunut myös lentoemäntänä ja opettajana. Museon johtajana hän uskoo hyötyvänsä etenkin metsäpedagogiikan taidoistaan ja teknillisen yliopiston tietojohtamisen opinnoistaan.

Lusto sijaitsee vain parin kilometrin päässä Niinan lapsuudenkodista. Moottorisahan pärinä tuli jo tuolloin tutuksi, kun isä teki metsätöitä.

"Rakastan moottorisahauksen jälkeistä tuoksua", hän tunnustaa.

Lasten puu on perheen pienimpien kestosuosikki, joka säilyy museossa myös ydinnäyttelyn uudistamisen jälkeen. Kuva: Jani Kautto

Lähivuosina Lustoa uudistetaan sekä sisä- että ulkopuolelta.

Ensimmäisenä uudistuu noin 8–10 välein vaihtuva ydinnäyttely.

"Uudessa näyttelyssä tulee olemaan kuusi metsää eri näkökulmista tarkastelevaa osiota. Jokaiseen näkökulmaan suunnitellaan jotain eri kohderyhmille sopivaa."

Näyttelyn vuorovaikutusta ja elämyksellisyyttä aiotaan lisätä videoiden ja pelien avulla.

Omaa metsäsuhdettaan Uronen kuvailee tasapainoiseksi. Sama tavoite on myös museolla.

"Haluamme olla paikka erilaisille metsäsuhteille. Lusto on paikka ja tila metsäkeskustelulle sekä tulevaisuuden perinnölle."

Uroselle on tärkeää huolehtia myös alueen ja koko maaseudun elinvoimaisuudesta.

"Tavoitteena on lisätä maakunnan elinvoimaa yhdessä alueen matkailuyritysten kanssa."

Toinen tulevista uudistuksista on museon vanhemman osan uudistuskorjaus.

Siihen kuuluu muun muassa vesikatteiden, ikkunoiden ja julkitilojen kestävän kehityksen mukainen korjausrakentaminen.Myös museon energiatehokkuutta, saavutettavuutta, digitalisaatiota ja turvallisuutta parannetaan.

"Museon uudemmassa osassa tehdään lisäksi pientä ehostusta", Uronen kertoo.

Ydinnäyttelyn uudistamiseen Lusto on saanut rahoituksen Suomen Kulttuurirahastolta. Peruskorjauksen rahoitushaku on vielä kesken.

Ympäristötaiteilija Jenni Tieahon Metsänkätkö-näyttelyn teokset on valmistettu luonnonmateriaaleista. Näyttely on nähtävillä maaliskuuhun 2022 asti. Kuva: Jani Kautto

Kuva: Jani Kautto

Metsämuseon pääkohderyhmä ovat perheet. Museovieraiden joukossa on myös paljon metsäalalla työskenteleviä.

Normaalisti noin viidesosa kävijöistä on ulkomailta, valtaosa Venäjältä.

"Tyypillisin museokävijä on keski-ikäinen nainen, Lustossa sen sijaan mies", Uronen kertoo.

Uutena kohderyhmänä museo tavoittelee luonnossa liikkuvia "moderneja aikuisia".

"Retkeily tulee jatkossa näkymään museossa enemmän. Myös muita nuorille tärkeitä teemoja, kuten hyvinvointi, metsäbiotalous ja kestävä kehitys, tuodaan paremmin esille."

Metsämuseo Lustoa uudistetaan lähivuosina sekä sisä- että ulkopuolelta. Ensimmäisenä uudistuu noin 8–10 vuoden välein vaihtuva ydinnäyttely. Kuva: Jani Kautto

Vuonna 1994 avattu museo juhlii pian kolmekymppisiään. Kävijäennätys on vuodelta 2019, jolloin museossa vieraili yli 42 000 asiakasta. Koronavuonna luku tipahti noin 40 prosenttia.

"Tänä kesänä kävijöitä on ollut suurin piirtein saman verran kuin viime kesänä. Saavutus on hellesäällä hyvä, sillä usein museot vetävät eniten väkeä sadepäivinä."

Myös tapahtumat ovat Lustolle tärkeitä.

"Suomen luonnon päivänä 28. elokuuta Lustossa ja lähialueella järjestetään Metsähallituksen toimesta kaikille avoin Luonnon konserttisali -tapahtuman ulkona", Uronen vinkkaa.

Lue myös:

Miljoonan kävijän raja pärähti rikki Metsämuseo Lustossa – onnekas vieras palkittiin museokortilla ja kunniakirjalla