Tutkimus: Sääoloilla luultua suurempi vaikutus havumetsien hiilensidontaan

Metsäekosysteemit sitovat hiilidioksidia ilmakehästä fotosynteesin avulla tehokkaimmin kevään ja kesän kasvukauden aikana. Kuvituskuva. Kuva: Sanne Katainen

Tuore kansainvälinen tutkimus pohjoisen pallonpuoliskon havumetsien hiilidioksidivaihdosta metsien ja ilmakehän välillä osoittaa, että vuotuinen vaihtelu sääolosuhteista riippuen on paljon aiemmin tiedettyä suurempaa.

Tutkimuksessa havaittiin, että puuston hiilidioksidin sidonnan kasvu ajanjaksolla 1981–2018 on pääosin kumoutunut puiden soluhengityksen sekä maahengityksen kasvun takia.

“Tehty analyysi osoittaa, että 2010-luvulla talvet eivät enää lyhentyneet, kuten aiemmin tapahtui. Tämän seurauksena pohjoisten havumetsien hiilinielun lievä kasvu pysähtyi”, taustoittaa Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Jouni Pulliainen.

Pohjoisella havumetsävyöhykkeellä erityisesti syksyn, talven ja kevään sääolosuhteet, kuten lumen sulaminen ja maan routaantuminen vaikuttavat metsien hiilidioksidivaihdon suuruuteen. Esimerkiksi kevään aikaistuminen tai myöhästyminen vaikuttaa merkittävästi kasvillisuuden fotosynteesin käynnistymiseen.

Tutkimuksen tulosten mukaan tilanne Suomessa vastaa koko boreaalisen metsävyöhykkeen kehitystä, vaikka Suomen metsien hiilinielu onkin hieman muuta Euraasiaa ja Pohjois-Amerikkaa suurempaa.

Nyt julkaistussa tutkimuksessa käytettiin ja kehitettiin uusia menetelmiä muun muassa satelliittidataan sekä mikroaaltosäteilyyn perustuen.

Globaalia satelliittidataa hyödynnettiin aina vuodesta 1981 vuoteen 2018 asti. Hiilenkierron maa-asemamittauksia taas huomioitiin Suomesta, Ruotsista, Virosta, Venäjältä ja Kanadasta.

Tutkijoiden mukaan saadut tulokset tarjoavat kokonaan uuden lähestymistavan pohjoisten metsien ja ilmakehän välisen hiilidioksidivaihdon arviointiin.

Alkuperäinen tutkimus: Increase in gross primary production of boreal forests balanced out by increase in ecosystem respiration.