Ruotsalaistutkijat kokeilevat uusia tapoja palauttaa biotuhkaa metsään

Lämmön ja sähkön tuotannossa poltettavista hakkutähteistä syntyvä tuhka sisältää monia ravinteita, joita puut ovat ottaneet metsänpohjasta.

Ruotsin maatalousyliopiston Sveriges lantbruksuniversitetin (SLU) tutkijat selvittävät nyt uudessa kokeessa, miten tätä lämpölaitosten biotuhkaa voitaisiin käyttää ravinteiden palauttamiseen metsämaahan.

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, voidaanko tuhkan palautusta yksinkertaistaa. Samalla seurataan, miten se vaikuttaa maaperään, veteen ja kasveihin.

Palauttamalla tuhkaa metsään myös osa ravinteista voidaan palauttaa maaperään.

Näin tehdään SLU:n mukaan jo joissakin osissa Etelä-Ruotsia. Prosessi voi kuitenkin olla kallis ja logistisesti vaativa. Tästä syystä suuri osa biotuhkasta päätyy siksi kaatopaikalle.

”Biotuhkan käytön lisäämisessä ja sen näkemisessä laajemmin resurssina jätteen sijaan on paljon potentiaalia”, sanoo SLU:n tohtorikoulutettava Linnea Larsson.

Larsson on mukana Wallenberg Initiatives in Forest Research (WIFORCE) -tutkimusohjelmassa.

Helikopteri levittää tuhkaa turvemaille. Kuvituskuva. Kuva: Kari Lindholm

Tuhkan palauttamisessa metsään tarvitaan kuljetusta ja levityslaitteita. Tuhkaa levitetään metsäkoneisiin tai traktoreihin asennetuilla erityisillä levittimillä, mutta levityksessä voidaan käyttää myös helikopteria.

SLU:n tutkijat haluavat selvittää, onko tuhkan levitys mahdollista toteuttaa yksinkertaisemmin ja edullisemmin.

Yhtenä vaihtoehtona on esitetty metsäkoneiden tyhjien paluukuljetuksien hyödyntämistä tuhkan tuomiseen metsään muiden metsänhoitotoimenpiteiden yhteydessä.

Kokeessa tutkijat selvittävät myös, onko tuhka levitettävä tasaisesti maahan vai voidaanko se kasata.

Keskeistä on tutkijoiden mukaan kutienkin ensin selvittää, miten eri levitysmenetelmät vaikuttavat metsään.

”Tuhka sisältää sekä ravinteita että raskasmetalleja, ja siksi tuhkan kierrätys on tehtävä tavalla, joka minimoi maaperään ja veteen kohdistuvien kielteisten vaikutusten riskin”, SLU:n tiedotteessa kerrotaan.

Tutkijat selvittävät, mitä tuhkalle tapahtuu ajan myötä ja miten ravinteet liikkuvat maaperässä. Koealueilta otetaan maaperä- ja maaperävesinäytteitä. Myös sammalien, mustikoiden, puolukoiden, puun kasvua ja muun kasvillisuuden tilaa seurataan.