Ylä-Lapin porolaitumet tärkeitä myös maanpuolustukselle – laajoja alueita rajataan suojeluesitysten ulkopuolelle
Vanhojen metsien inventointi etenee tänä kesänä saamelaisten kotiseutualueelle.
Saamelaisten kotiseutualueella päätiestön molemmin puolin rajataan yhden kilometrin levyiset vyöhykkeet, jotka jätetään inventoinnin ja suojeluesitysten ulkopuolelle. Kuva: Jarno MelaMetsähallituksen vanhojen ja luonnontilaisten metsien inventoijat työskentelevät tänä kesänä saamelaisten kotiseutualueella eli Enontekiön, Utsjoen ja Inarin kuntien alueella sekä Sodankylän pohjoisosissa.
Inventointiin palkatut 30 metsäammattilaista arvioivat maastossa suojelukriteerit mahdollisesti täyttäviä metsiä. He selvittävät lahopuun määrää sekä esimerkiksi pökkelöiden ja kelopuiden esiintymistä. Lisäksi he etsivät aiemman metsänkäsittelyn jälkiä kuten kantoja, ojia ja ajouria.
”Saamelaisten kotiseutualueesta yli 90 prosenttia on valtion hallinnoimia maa- ja vesialueita. Maa-alueista seitsemän prosenttia on metsätalouden toiminnan piirissä olevia monikäyttömetsiä, eli valtaosalla alueesta ei harjoiteta metsätaloutta”, kertoo Metsähallitus Metsätalous Oy:n metsienkäyttö- ja suunnittelujohtaja Hannu Lehtonen.
Luontaistalousalueet, joita käytetään pääasiassa poronhoitoon sekä metsästykseen ja kalastukseen, sijoittuvat Ylä-Lapin pääteiden varsille teiden ja erämaa- tai suojelualueiden väliin. Niiden inventoinnissa korostuvat kaukokartoitusmenetelmät.
Metsähallituksen mukaan luontaistalousalueet ovat tärkeitä sekä paikallisyhteisöille että maanpuolustuksen näkökulmasta. Siksi päätiestön molemmin puolin rajataan yhden kilometrin levyiset vyöhykkeet, jotka jätetään inventoinnin ja suojeluesitysten ulkopuolelle.
”Tämä helpottaa esimerkiksi paikallisten infrahankkeiden toteuttamista, taajamien kehittämistä sekä maanpuolustuksen tarpeita”, maankäyttöpäällikkö Perttu Finne sanoo.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat


