Äänekoski saa lentävän lähdön – hyvä sellun kysyntä tukee biojätin ylösajoa

Äänekosken uusi tehdas tuottaa täyteen vauhtiin päästyään sellua vuosittain 1,3 miljoonaa tonnia, josta havusellua on 800 000 tonnia ja koivu­sellua 500 000 tonnia. Kuva: Sami Karppinen

Kuva: Jukka Pasonen

Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaalla ensimmäiset sellupaalit saatiin kuivauskoneelta keskiviikkona.

Tehdas saa lentävän lähdön, kun sellun hinnat ovat Kiinan vetämänä nousussa.

”Kysyntä on tällä hetkellä aika hyvä. Varsinkin lyhytkuituisen sellun hinta on noussut, mutta kyllä myös pitkäkuituisen hintaa on saatu ylös”, Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Fibren myyntijohtaja Ari Harmaala sanoo.

Kalliimman pitkäkuituisen havusellun ja halvemman lyhytkuituisen lehtipuusellun hinta­ero vaihtelee kausittain. Nyt hintaero on Harmaalan mukaan kaventunut hyvin pieneksi.

Lyhytkuituisen sellun tarjontaa on supistanut ja hintojen nousua vahvistanut brasilialaisen CMPC-yhtiön Guaiban eukalyptus­sellutehtaan vaurioituneen soodakattilan odotettua pidempi remonttitauko.

Äänekosken uusi tehdas tuottaa täyteen vauhtiin päästyään sellua vuosittain 1,3 miljoonaa tonnia, josta havusellua on 800 000 tonnia ja koivusellua 500 000 tonnia.

Uutta tuotantoa Äänekoskella syntyy vuosittain havuselluna 700 000 tonnia ja koivu­selluna 100 000 tonnia, kun vanha kapasiteetiltaan 500 000 tonnin tehtaan tuotanto loppui uuden käynnistyessä.

Uuden tehtaan odotetaan pääsevän täyteen vauhtiin vuoden päästä.

”Käytännössähän meille ehtii tulla tänä vuonna uutta kapasiteettia Äänekoskelta vain noin 100 000 tonnia”, Harmaala kuvaa uuden tehtaan ylösajoa ja vanhan sulkemista.

Pöyryn johtava selluasiantuntija Petri Jokinen sanoo, että talouden yleinen nousu ylläpitää sellun kysynnän kasvua, joka on pitkänajan keskimääräistä vauhtia nopeampaa.

”Sellu käy nyt hyvin kaupaksi. Myös dollarihinnat ovat nousussa.”

Äänekosken jälkeen myöhemmin tänä vuonna starttaa maailman suurimman markkina­sellun tuottajan, Fibrian, uusi liki kahden miljoonan tonnin eukalyptussellutehdas Brasiliassa Tres Lagoasissa. Markkinasellu on sellua, jota tuottajat eivät jatkojalosta itse, vaan myyvät muille.

”Nämä suuret investoinnit vaikuttavat varmasti markkinatasapainoon, vaikka markkinat vetävätkin nyt hyvin. Pohjalla on viime vuosien suuret investoinnit erityisesti lyhytkuitukapasiteettiin”, Jokinen arvioi.

Tänä vuonna markkinasellun kapasiteetti kasvaa Pöyryn mukaan lyhytkuidussa neljä miljoonaa tonnia ja pitkäkuidussa vajaa miljoona tonnia, mutta kasvu näkyy markkinoilla selvästi vasta ensi vuonna.

Jokinen huomauttaa, että lisäykset ovat varsin suuria suhteessa lyhytkuidun 32 miljoonan tonnin ja pitkäkuidun 25 miljoonan tonnin markkinoihin.

”Ensi vuosi on jo uusinvestointien suhteen maltillisempi ja vuodesta 2019 odotamme hiljaista. Tämä auttaa palauttamaan markkinatasapainon.”

Kuluvalla vuosikymmenellä valtaosa uusista sellutehtaista on rakennettu Brasiliaan, missä raaka-aineena on eukalyptus.

Viime vuoden merkittävimmät investoinnit olivat Indonesiassa takkuillen käyntiin lähtenyt APP:n Okin tehdas ja Ruotsissa Södran Värön tehtaan uusinta.

Seuraavan vuoden kuluessa valmistuu Ruotsissa SCA:n uusi linja ja Svetlogorskin tehdas Valko-Venäjälle sekä Vietracimexin projekti Vietnamiin.

Sellumarkkinoiden päätuotteet maailmalla ovat lyhytkuituinen eukalyptusmassa ja pohjoisista havupuista keitettävä pitkä­kuituinen havusellu.

Pohjoismaiset ja kanadalaiset tehtaat tuottavat suurimman osan korkealaatuisesta havusellusta, jota käytetään kirjoitus- ja painopapereiden lisäksi hygieniatuotteiden, pehmo- ja erikoispaperien sekä kartonkien valmistukseen.

”Kysyntä kasvaa vahvimmin hygieniatuotteissa ja pakkauspuolella”, Jokinen sanoo.

Suomessa valmistetaan sellua myös koivusta, jota käytetään kartonkien lisäksi monissa erikoistuotteissa hyödyntäen koivukuidun erityisominaisuuksia.