EU:n vaatiman ennallistamisen valmistelu käynnistyi ‒ osa kohteista suojellaan, osa säilyy talouskäytössä

EU:n vaatiman ennallistamisen suunnitteluun on varattu kaksi vuotta. Kuva: Timo Heikkala

Hallitus on aloittanut EU:n vaatimaan ennallistamisasetukseen valmistautumisen. Ennallistamiseen kuuluu suojelua, mutta osa kohteista voi säilyä talouskäytössä tai pysyä osana kaupunkiympäristöä.

EU haluaa ennallistaa vähintään viidenneksen asetuksen määrittelemistä maa- ja merialueista vuoteen 2030 mennessä. Tämän lisäksi kaikki ennallistamisen tarpeessa olevat ekosysteemit tulee ennallistaa vuoteen 2050 mennessä.

Asetuksella pyritään ekosysteemien monimuotoisuuden elpymiseen. Samalla hillitään ilmastonmuutosta ja maaperän kunnon heikkenemistä. Lisäksi tavoitteena on parantaa ruokaturvaa EU:n jäsenmaissa.

Ennallistaminen pitää sisällään laajan kirjon toimia luonnon tilan parantamiseksi. Ennallistamisen kohde voidaan suojella tai se voi säilyä talouskäytössä tai olla osa kaupunkiympäristöä.

EU-tason tavoitteet muutetaan konkreettisiksi toimiksi kunkin jäsenvaltion kansallisessa ennallistamissuunnitelmassa. Jäsenvaltiot määrittävät ennallistettavien alueiden määrän ja esittävät kartat mahdollisesti ennallistettavista alueista.

Suomessa hallitus on asettanut ennallistamisen toimeenpanon valmisteluun ohjausryhmän ja teemaryhmiä. Niiden tehtävänä on seuraavan kahden vuoden aikana valmistella keinoja, joilla ennallistamisasetuksen vaatimuksiin vastataan Suomessa.

“Monet suomalaiset ovat maanomistajia ja voivat toteuttaa ennallistamistoimia vapaaehtoisesti omilla maillaan. Kaiken perusta ovat tietenkin riittävät kannusteet ja korvaus tehdyistä toimenpiteistä”, sanoo maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.).

“Etsimme yhteistyöllä kustannustehokkaimmat sekä suomalaisten elinkeinoihin parhaiten sopivat toimet ennallistamistavoitteiden saavuttamiseksi. Tarvitsemme työhön mukaan julkisen sektorin lisäksi yritykset ja yksityiset maanomistajat”, ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) sanoo.