Ministeriö haluaa kauppojen hyllyille uusia, maistuvia kalatuotteita – vajaasti hyödynnettyjen kotimaisten kalojen elintarvikekäyttöä vauhditetaan miljoonalla

Ministeriön esittämän avustuksen toteutuminen edellyttää, että Euroopan komissio hyväksyy sen valtiontukisääntöjen mukaiseksi. Kuva: Harri Nurminen

Vajaasti hyödynnettyjen kotimaisten kalojen elintarvikekäyttöä vauhditetaan miljoonan euron rahoituksella, maa- ja metsätalousministeriö (MMM) esittää. Rahoitusta koskeva asetusluonnos on lausunnolla tammikuun puoleenväliin asti.

Raha suunnattaisiin kehittämishankkeisiin, joilla yritetään saada uusia kotimaisia kalatuotteita markkinoille.

Rahoituksella saataisiin liikkeelle arviolta 2–3 miljoonan euron hankkeet, jotka lisäisivät vajaasti hyödynnettyjen kalojen käyttöä noin miljoonalla kilolla.

"Esitetyllä rahoituksella haluamme saada kauppojen hyllyille uusia, maistuvia kalatuotteita. Kenenkään ei pitäisi enää puhua roskakaloista, kun puhutaan vaikkapa särkikaloista. Kyseessä on vajaasti hyödynnetty resurssi", kommentoi maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) perjantaina etäyhteydellä järjestetyssä toimittajatilaisuudessa.

Esitettyä avustusta voisivat hakea kaiken kokoiset yritykset, joilla on uusia ideoita siitä, kuinka kotimaisten kalalajien käyttöä voisi lisätä. Avustuksen määrä on enintään 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Yhdelle yritykselle voitaisiin myöntää avustusta enintään 200 000 euroa.

Kotimaisen kalan tarjonnan ja kulutuksen lisääminen on hallitusohjelman tavoite. Kulutus halutaan kaksinkertaistaa.

Esimerkiksi silakkaa, kilohailia, kuoretta, muikkua sekä pienikokoisia ahvenia ja särkikaloja ei vielä hyödynnetä elintarvikkeina läheskään niin paljon kuin olisi mahdollista.

Suomalainen syö 1,7 kala-annosta viikossa, MMM:n neuvotteleva virkamies Timo Halonen kertoi. "Määrä pitäisi saada nousemaan 2–3 annokseen."

Muita konkreettisia tavoitteita ovat muun muassa silakan elintarvikekäytön viisinkertaistaminen ja muun kotimaisen kalan elintarvikekäytön kaksinkertaistaminen. "Särkikaloihin kohdistuva elintarvikekalastus on vasta kehittymässä, joten tähän tavoitteeseen kohdistuu melko suuria haasteita", Halonen sanoi.

Toisaalta särjestä on myös pulaa. Esimerkiksi Apetit on ilmoittanut ostavansa kaiken tarjolla olevan särjen pakasteiden raaka-aineeksi.

Tällä hetkellä yli 80 prosenttia Suomessa käytetystä kalasta on tuontikalaa, josta noin puolet tulee Norjasta.

Yksi tavoitteista on kolminkertaistaa kalanviljely vesiympäristön suojelu huomioiden.

Viljeltyjen lohikalojen kansallinen ja kansainvälinen kysyntä on jo nyt hyvää. Lohikalat kattavat yli puolet Suomen kalamarkkinoista, pääosa niistä on tuontitavaraa.

Ministeriön esittämän avustuksen toteutuminen edellyttää, että Euroopan komissio hyväksyy sen valtiontukisääntöjen mukaiseksi.

Lue lisää:

Video: Massiivinen särkisaalis herättää yhä erikoisia reaktioita rannalla: "Onko tuo joku vitsi?"

Suomalaiset syövät harmillisen vähän lähikalaa – sisävesien särkisaalis voitaisiin viisinkertaistaa