Tervaleppäkin käy sahapuuksi – erikoistukkien ostajat ovat harvassa

Keskisuomalaisella Kouhian sahalla on kuivauksessa parikymmentä kuutiota läpisahattua tervaleppää. Laadukasta tervaleppätukkia tulee yrittäjä Kari Kouhian mukaan harvoin tarjolle. Kuva: Petteri Kivimäki

Suomalaisessa metsässä kasvaa harvoja puulajeja ja vielä harvemmilla niistä on merkittävää kaupallista arvoa. Vaikka mänty, kuusi ja koivu ovat puumarkkinoiden valtiaat, sahapuuksi voi saada myytyä myös esimerkiksi haapa- tai tervaleppätukkeja.

Ostajan löytäminen voi olla työlästä, mutta metsänhoitoyhdistyksissä on kattava tietämys siitä, millaisia puunkäyttäjiä kultakin alueelta löytyy.

"Hyvin usein tilanne on sellainen, että pienet sahurit ottavat yhteyttä ja tilaavat erikoispuuta. Sen mukaan lähdetään sitten etsimään, löytyisikö sopivia kohteita", kertoo Päijänteen metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Petri Takalo.

Jos järeitä lehtipuita tulee vastaan tavanomaisella leimikolla, haavat päätyvät tyypillisesti kuitupuupinoon tai ne jätetään säästöpuiksi monimuotoisuutta edistämään. Hyvälaatuisesta haapatukista saa kuitenkin sahapuuna huomattavasti paremman hinnan kuin kuitupuuna.

"Haapakuidun hinta on 10–15 euroa kuutiolta ja tukkina siitä saa 20–30 euroa kuutiolta."

Koivutukkien tavallinen osoite on vaneritehdas, mutta metsänomistaja saa puustaan vielä paremman hinnan, jos ostajaksi löytyy pieni koivutukin sahaaja.

"Erikoistyvet ovat arvokasta tavaraa, mutta vaatimuksena ovat oksattomuus ja tietynlaiset mitat", Takalo kertoo.

Lue myös: Erikoistuminen on piensahalle elinehto