Väitös: Kuusen alkiomonistus voi parantaa taimitarhojen tehokkuutta

Käsityövaltaisen laboratoriotuotannon kustannukset alenivat väitöstyössä tehdyn menetelmäkehityksen johdosta 75 prosenttia. Kuva: Markku Vuorikari

Kuusen solukkotaimien tuotannon tehokkuus parani ja kustannukset alenivat laboratorio-taimitarha -rajapintaa kehittämällä, selviää tuoreesta metsätieteen alan väitöstutkimuksesta.

Itä-Suomen yliopistosta väitelleen Mikko Tikkisen tavoitteena oli tutkia mahdollisuuksia yhdistää kuusen alkiomonistus osaksi nykyisiä metsänjalostusmenetelmiä. Lisäksi tavoitteena oli tutkia ja kehittää alkiomonistusta kohti käytännön taimituotannossa hyödynnettävää menetelmää.

Tikkinen keskittyi työssään vähentämään perinnöllisen aineiston hävikkiä laboratorio-taimitarharajapinnassa sekä soveltamaan käsityönä toteutettavaa alkiomonistusta perinnöllisesti monipuolisella aineistolla.

Laboratorio-taimitarha -rajapinnan kehittämiseksi tutkimuksessa toteutettiin sarja solukkoviljely- ja taimikasvatuskokeita.

Tulosten perusteella lisättyjen alkioiden määrä kaksinkertaistui tuotantoyksikköä kohden.

Lisäksi alkioiden elävyys taimitarhalla lähes kaksinkertaistui ja solukkotaimien pituuskasvu lisääntyi siinä määrin, että solukkotaimien kasvatusaika taimitarhalla lyheni yhdellä vuodella aiempaan verrattuna.

Käsityövaltaisen laboratoriotuotannon kustannukset alenivat menetelmäkehityksen johdosta 75 prosenttia.

Väitöstyön tulokset osoittavat, että yhden viikon ajan laboratoriossa solukkoviljelyalustalla idätettyjä solukkotaimia voidaan koulinnan jälkeen kasvattaa siementaimien kanssa samoissa olosuhteissa ilman ylimääräisiä toimenpiteitä.

Alkiomonistus on solukkoviljelyyn perustuva kasvullisen lisäyksen menetelmä.

Yhdistettynä syväjäädykseen se mahdollistaa lisäyskykyisen solukon varastoinnin jopa vuosikymmenien ajan.

Tikkisen mukaan pitkä varastointiaika mahdollistaa harvinaisten tai jopa uhattuina olevien perintötekijöiden säilyttämisen ja hyödyntämisen tulevaisuudessa.

Kasvullista lisäystä hyödyntäen on mahdollista tuottaa tulevaisuudessa laatuominaisuuksiltaan räätälöityjä puita teollisuuden raaka-aineeksi, parantaa metsien viljelyvarmuutta muuttuvassa ilmastossa, tai tuottaa ulkoisilta ominaisuuksiltaan halutunlaisia puita esimerkiksi viherrakentamisen tarpeisiin.