Pihkasalva tehoaa kroonisiin haavoihin
Lääketieteen lisensiaatti Arno Sipponen osoitti väitöstutkimuksessaan, että kuusen pihka voi päihittää sekä hankalia mikrobeja että sitkeitä sieniä. Pihkasta valmistettu kotitekoinen salva on ollut käytössä haavojen ja ihotulehdusten kansanlääkinnässä vuosisatojen ajan.
Metsänhoidon emeritus professori Matti Leikola kekkosmetsä pihka kuollut kuusi Kuva: Kimmo HaimiPihkavoiteesta saamiensa hyvien kokemusten perusteella lääkäri Arno Sipponen alkoi tutkia kuusen runkopihkan ja pihkasalvan antimikrobisia ominaisuuksia ja pihkasalvan tehoa, soveltuvuutta ja turvallisuutta haavanhoidossa. Projektista muodostui Sipposen väitöstutkimus.
”Pihka ja pihkasalva vaurioittivat mikrobien soluseinämää ja solukalvoa. Pihkalle tai pihkasalvalle altistettujen bakteerisolujen seinämät paksuuntuivat, solut muodostivat ryppäitä ja solujen jakautuminen keskeytyi”, Sipponen kertoo.
Pihkan turvallisuutta koskevat tutkimukset osoittivat, että pihkalla ja pihkasalvalla ei ole geenimuutoksia aiheuttavia ominaisuuksia eikä 10-prosenttinen pihkasalva aiheuta merkittävää ihoärsytystä.
Kuusen pihkasta valmistettu salva osoittautui Sipposen tutkimuksessa tehokkaaksi, halvaksi ja turvalliseksi hoidoksi ihohaavoissa.
”Pihka ja 10-prosenttinen pihkasalva sekä niiden sisältämät hartsihapot ovat laajakirjoisesti antimikrobisia, mutta salvan haavojen paranemista nopeuttava vaikutus täytyy johtua potilastutkimusten perusteella myös pihkan positiivisesta vaikutuksesta haavan paranemista ohjaaviin mekanismeihin, ei pelkästä pihkan antimikrobisesta ominaisuudesta”, Sipponen sanoo.
Arno Sipponen väittelee huomenna perjantaina Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
