Myrskytuhojen korjaaminen jatkuu vielä ensi vuoden puolelle ja sahojen kesätauko hidastaa töitä vielä entisestään

"Onhan se tympeää hommaa", Jukka Kauppinen toteaa myrskytuhojen siivouksesta. Kuva: Reijo Haukia

Voimakkaat syöksyvirtaukset kaatoivat puita laajoilta alueilta. Kuva: Reijo Haukia

"Elokuussahan se siivoaminen tosissaan pääsee alkamaan", toteaa Rokua-Paljakan metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Jukka Kauppinen ja viittaa kaatuneisiin mäntyihin molemmin puolin tietä.

Juhannuksen jälkeiset myrskyt aiheuttivat mittavia tuhoja erityisesti Koillismaalla, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla.

"Meillä pahimmat alueet on Rokuan, Utajärven ja Puolangan pohjoisosissa", Kauppinen kertoo.

"Kaiken sorttista meni, myrsky rullasi jopa taimikoita."

Kauppisen mukaan mhy Rokua-Paljakan alueella myrskytuhot vastaavat noin viidennestä vuoden keskimääräisestä hakkuumäärästä eli noin 100 000 kuutiota.

Koko Suomessa myrskyn aiheuttamien tuhojen määräksi arvioidaan noin 0,7 – 1,4 miljoonaa kuutiota. Vahingot ovat arvoltaan noin 40 miljoonaa euroa, josta metsänomistajille lankeaa noin 6 – 8 miljoonan euron osuus.

"Kyllä se harmittaa. Ne on yleensä hyvin hoidettuja metsiä ja metsänomistajat on laittaneet niihin vuosikymmenien työn."

Mhy Rokua-Paljakan alueella suurimmat yksittäiset tuhot ovat tämän hetken tietojen mukaan 3 000–4 000 mottia.

Toistaiseksi tuhoista on ehditty korjata vain pieni osa. Sahojen kesätauko hidastaa töitä, joten kunnolla ne pääsevät alkamaan vasta heinäkuun lopussa. Korjattavaa riittää Kauppisen arvion mukaan vielä ensi vuoden puolellekin.

"Nyt on otettu ylös kaikki, jotka tuhoista soittelee ja kartoitettu aluetta. Heinäkuun lopulla alkaa sitten rähinä päälle."

Tavoitteena on hyödyntää tukiksi niin paljon kuin mahdollista. Kaikki taipuneet ja katkenneet puut päätyvät kuitenkin sellukattilaan.

Logistiikka aiheuttaa haasteita. Puuta voidaan kuljettaa jalostuspaikoille vain sen verran kuin sahat ja tuotantolaitokset pystyvät ottamaan vastaan.

Korjuu on hidasta ja kallista. Kauppisen arvion mukaan myrskytuhoalueen siivoamiseen kuluu ainakin tuplasti se aika, mitä normaalissa hakkuussa.

Rokuan kansallispuiston kupeessa moton jäljiltä hakkuutähteitä on keräämässä myös kuormatraktoria ajava Henri Kemilä. Töitä on riittänyt, mutta sahojen kesätauon ajaksi tulee tauko myös risujen keräämisestä.

Ensimmäisinä siivottavien alueiden listalla olivat kansallispuiston läheisten ulkoilureittien lähialueet. Natura-alueella pyritään jättämään maastoon mahdollisimman vähän jälkiä välttämällä esimerkiksi telojen käyttöä ja minimoimalla liikettä maastossa.

Myrskytuhojen korjuu on haastavaa ammattilaisellekin varsinkin, jos tuuli on oikein pyöritellyt puita solmuun.

Kauppisen mielestä myrskytuhojen korjaaminen on kokonaan konehommaa. Metsurin ei missään nimessä pidä mennä yksin moottorisahan kanssa metsään myrskyn jälkeen. Edes ammattimetsuria ei päästetä yksin korjaamaan tuhoja.

Tuulen kaatamissa puissa saattaa olla erilaisia jännitteitä, jotka rungon katketessa saavat sen kaatumaan arvaamattomasti. Rungot voivat myös repeillä ja tyvi saattaa nousta yllättäen monen metrin korkeuteen.

Kun runko katkaistaan, ilmaan noussut kanto voi pudota takaisin paikalleen. Oksien sahaamisessakin täytyy olla varovainen.

"Jos oksa on väännyksissä, niin se tulee kuin pesäpallomaila otsaan, kun sen katkaisee", Kauppinen toteaa.

Hän painottaakin, että turvallisuus ennen kaikkea ja vaarallinen työ kannattaa jättää ammattilaisille, joilla on siihen sopivat koneet.

Lue myös:

Paula-myrskyn jäljet paistavat vielä pitkään retkeilyalueella – Yrittäjä kuvailee dramaattisia tapahtumia: "Järeät puut kaatuivat juurineen"

• Paula-myrskyssä puustoa vaurioitui noin 0,7–1,4 miljoonaa kuutiometriä, arvoltaan noin 40 miljoonaa euroa.
• Pahimmat tuhot ovat lounaasta koilliseen Pudasjärven eteläpuolelta Kuusamoon sekä Puolangan pohjoispuolella.
• Puita kaatui enimmillään 10–30 hehtaarin yhtenäisiltä alueilta.
• Metsänkäyttöilmoituksen poikkeusluvan hakemista ei edellytetä 22.6. myrskyn tuhojen korjaamiseen. Vapautus koskee myrskyssä kaatunutta, vaurioitunutta tai kuollutta puuta. Poikkeus on voimassa rajatulla alueella ja rajatun ajan.
• Ilmastonmuutos lisää myrskytuhojen riskiä, kun roudattoman maan aika pitenee.