Soiden ennallistamisesta seuraa monia hyötyjä – Helmi-ohjelma helpottaa myös yksityisten metsänomistajien ennallistamissuunnitelmia

Suot sitovat hiiltä, tasaavat tulvia ja ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta. Kuva: Tuomo Kesäläinen

Soita ennallistamalla voidaan korjata luontohaittoja ja palauttaa suoluonnon monimuotoisuutta. Tämä selviää Suomen Luontopaneelin tuoreesta raportista.

Yli puolet maamme alkuperäisestä suoalasta on ojitettu metsä- ja maatalouden sekä turvetuotannon käyttöön.

Ojituksen seurauksena 11 prosenttia soilla elävistä lajeista on uhanalaisia. Ojituksen haitat näkyvät myös soilta hävinneenä hiilivarastona sekä heikentyneinä ekosysteemipalveluina.

”Tutkimusten valossa ennallistamisen vaikutukset etenkin suoluonnon monimuotoisuuden parantamiseen ja suolajiston palauttamiseen vaikuttavat lupaavilta. Ekosysteemin toiminnallisuuden kannalta tärkeät, tavanomaiset lajit näyttävät palautuvan nopeasti”, kertoo Luontopaneelin puheenjohtaja, professori Janne Kotiaho.

Soita ennallistetaan esimerkiksi tukkimalla ojia, tekemällä patoja ja ohjaamalla vettä uudelleen. Toimenpiteet auttavat palauttamaan suon lähemmäs luonnontilaa.

Lisäksi kohonnut vedenpinta vähentää suosta vapautuvan hiilidioksidin määrää.

Yksityisillä mailla tehtävistä ennallistamistoimenpiteistä on keskusteltavan maanomistajan kanssa. Omistaja voi hakea korvauksia, jos päätyy ennallistamaan ojitettuja suoalueita.

"Helmi-elinympäristöohjelma keskittyy soiden ja kosteikkojen ennallistamiseen. Se tarjoaa metsänomistajalle vastaavaa apua kuin metso-ohjelma", Kotiaho kertoo.

Soiden ennallistamisen tarpeellisuus voi mietityttää monia. Ojituksen ainoa näkyvä haitta lienee metsää halkovat ojat, joita on ikävä ylittää metsäretkellä, eikä ennallistamisen vaikutusta edes näe.

"Ympäröivän luonnon hyvinvointi vaikuttaa meihin, vaikka emme sitä huomaisikaan", Kotiaho huomauttaa.

Hiilensidonnan ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ohella ennallistetut suot toimivat myös esimerkiksi tulvavesien tasaajina, sillä ne hidastavat veden kulkua.

Soiden ennallistamisesta seuraa myös jonkin verran haittoja. Metaanipäästöt ja vesistöjen ravinnekuormitus voivat kasvaa ennallistamista seuraavat 10–20 vuotta.

Haitallinen vaikutus on kuitenkin useimmiten lyhyt. Ympäristöhyötyjen ohella ennallistaminen voi myös edistää suon virkistyskäyttöä ja luoda työmahdollisuuksia.

”Laajamittainen kansallinen soidenennallistamisohjelma olisi tehokas tapa kohdentaa luonnonsuojelurahoja maakuntiin ja riittävän laajana se tukisi reilua ja oikeudenmukaista siirtymää pois turpeen käytöstä”, Kotiaho sanoo.