Uusi harvennusmenetelmä mäntymetsiin: Luke, UPM ja Metsäkeskus tutkivat käytäväharvennusta

Käytäväharvennus on tehokas menetelmä nuorten männiköiden ensimmäiseen koneelliseen harvennukseen. Kuva: Markku Vuorikari

Luonnonvarakeskus (Luke) kehittää yhdessä metsäyhtiö UPM:n ja Suomen metsäkeskuksen kanssa nuorten mäntyvaltaisten metsien ensiharvennukseen uutta menetelmää, käytäväharvennusta.

Kyseessä on työmenetelmä, jossa puut kaadetaan ajourien välistä noin 1–2 metrin levyisissä käytävissä.

Toistaiseksi harvennustapaa on tutkittu vain Ruotsissa, Yhdysvalloissa ja Keski-Euroopassa.

"Kerätystä tutkimusaineistosta selvitetään käytäväharvennuksen vaikutukset hakkuun tehokkuuteen, kasvamaan jätettävään puustoon, harvennuskertymään sekä korjuuvaurioihin perinteiseen valikoivaan harvennustapaan verrattuna", Luken tutkija Yrjö Nuutinen selventää.

Metsäorganisaatioiden yhteisen hankeen taustalla on vauhdittaa nuorten metsien pieniläpimittaisen harvennuspuun käyttöä, koska sen potentiaali energian tuotannossa on osittain hyödyntämättä.

Uuden harvennusmenetelmän on todettu nopeuttavan ensiharvennuksia ja laskevan puun hankintakustannuksia energian tuotannon ja metsäteollisuuden raaka-aineeksi.

Luke myös uskoo, että käytäväharvennus lisää nuorten metsien hakkuiden määrää, jolloin niiden metsänhoidollinen tila paranee ja hoitamattomien metsien määrä vähenee.

Perinteinen valikoiva harvennus on Suomessa yleisimmin käytetty harvennusmenetelmä. Siinä poistettavat puut valitaan yksilöittäin ajourien välimaastosta.

"Uutta menetelmää voidaan käyttää nykyisillä hakkuukoneteknologioilla", Nuutinen muistuttaa.

Nuutinen kertoo, että projektissa on seuraavana vuorossa hyvien ensiharvennuskohteidenkartoittamista. Niissä menetelmää voisi testata.

Tarkoituksena on tuottaa tutkimusaineistoa tutkimusmetsiköiden jatkokehityksen seurantaan ja uutta opetusmateriaalia käytäväharvennuksesta metsänomistajien sekä metsäammattilaisten koulutukseen.

"Hankkeella edistetään käytäväharvennukseen soveltuvan hakkuukoneteknologian kehittämistä, ja siinä perustetut seurantakoealat mahdollistavat käytäväharvennettujen metsiköiden kehityksen pitemmän ajan seurannan verrattuna perinteiseen valikoivaan harvennukseen", Luke kertoo.